Globaali talouskasvu on kuluvan vuoden aikana ollut erittäin vahvaa. Aivan voimakkainta kasvua nähtiin toisen vuosineljänneksen aikana, mutta sittemmin kasvuvauhti on hiipunut. Markkinoilla näytetään uskovan, että kasvu ei jatku yhtä voimakkaana ja, että inflaatio on nopeasti hälvenevä ilmiö.

Teksti Patrik Moring, strategi ja salkunhoitaja OP Varainhoidossa @PatrikMoring
Julkaistu 8.9.2021

Kuluvan vuoden aikana olemme nähneet satumaisen korkeita kasvulukuja. Tällaisesta vauhdista harva on osannut haaveilla pitkiin aikoihin. Taustalla on tietenkin se, että kasvuluvut ovat vertailua menneisiin ajankohtiin, ja nyt vertailukohta on ollut poikkeuksellisen helposti päihitettävä.

Vuosi sitten keväällä olimme kaikkialla maailmassa suuren epävarmuuden ja maksimaalisten sulkutoimien keskellä. Kuten kaikki tiedämme, tähän reagoitiin voimakkaalla elvytyksellä sekä valtioiden että keskuspankkien toimesta, jolla talouden virettä saatiin parannettua. Kun lisäksi rokotukset ovat edenneet varsin rivakasti kaikissa kehittyneissä talouksissa on rajoitustoimiakin saatu purettua. Näin ollen talousaktiviteetti on palannut luonnostaan lähemmäksi lähtötasoa. 

Tehdyillä voimakkailla elvytystoimilla on ollut erittäin suuri merkitys talousnäkymille. Niiden avulla syöksykierre pysäytettiin ja käänne saatiin aikaiseksi varsin nopeasti. Toistaiseksi olemme pääasiassa nähneet vasta lyhytaikaisten tukitoimien vaikutuksen kasvuun, mutta tulevina kuukausina pitkäaikaisten toimien vaikutus alkaa nousta esiin. Näihin lukeutuvat infrastruktuuri-investoinnit Yhdysvalloissa ja Euroopan elvytysrahaston investoinnit mm. ilmastonlämpenemisen vastaisiin toimiin. Tämän tyyppisillä toimilla on mahdollista saada kasvu-ura pysymään jatkossa korkeammalla tasolla, kuin mihin finanssikriisin jälkeisessä maailmassa olemme tottuneet. 

Elvytyksen hintana on hyväksyttävä velkaantumisen lisääntyminen. Tämä ei tunnu olevan kovinkaan monelle poliitikolle nykyisin mikään ongelma. Onkohan ikiliikkuja keksitty keskuspankkien osto-ohjelmien muodossa? Vakavasti puhuen, velkaantumisesta keskustelu varmasti alkaa laajemmin hiljalleen, mutta toistaiseksi matala korkotaso mahdollistaa suuremman velkataakan kantamisen kuin aiemmin. Tässä pitäisi löytää tasapaino sen välillä, miten suuremmalla velalla saataisiin tulevaisuuteen luotua kestävää kasvua, jota tarvitaan sen velkataakan hoitamiseen. Tämä ei kosketa vain Suomea, vaan on hyvin laajasti globaali ongelma.  

Keskuspankit ovat nykyisellään olleet äärimmäisen tärkeä osa tätä yhtälöä. Ostamalla mm. valtionlainoja markkinoilta, on korkotaso saatu pidettyä äärimmäisen matalana. Jatkossa on kuitenkin vaikea perustella sitä, että keskuspankkien pitäisi jatkaa talouden tukemista nykyisen kaltaisilla toimilla, kun talouskasvu on palannut aiemmalle trendilleen ja mitä todennäköisimmin jatkaa hieman tätä nopeampana jatkossakin. Keskuspankkien pitäisikin jo hiljalleen lopettaa talouksien tukeminen, jotta kiinteistö-, osake-, tai muiden sijoitusmarkkinoiden kuplaantuminen voitaisiin välttää. 

Keskuspankkien kannalta ongelmallista on, että sijoitusmarkkinat ovat jo niin tottuneita yltäkylläiseen likviditeettiin ja äärimataliin korkoihin, että niiden poistuminen satuttaisi markkinoita. Voimme muistella, kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed yritti vuonna 2013 alkaa taseensa pienentämisen. Yritys ei päättynyt hyvin, ja varsin nopeasti oltiin taas tilanteessa, jossa tukea tarvittiin lisää. 

Nyt tilanne on siinä määrin erilainen, että kasvunäkymä on aidosti parempi. Julkisen sektorin halukkuus tehdä investointeja, kun yksityisillä ei sitä ole vuosiin ollut, mahdollistaa kasvun pysymisen aiempaa voimakkaampana pidempään. Tämä ikkuna pitäisi nyt vain kyetä käyttämään, ennen kuin kasvu alkaa heikkenemään. Silloin tuen vähentäminen tai lopettaminen ei enää onnistu. 

Sijoitusmarkkinoilla on viime aikoina alettu huolestua siitä, että kasvun huippu on jo ohitettu. Paras näkymä oli jo keväällä, ja sen jälkeen kasvu on tasaantunut. Korot kääntyivät kevään jälkeen uudestaan laskuun, kuvastaen ajatusta kasvuhuipun ohittamisesta ja inflaation väliaikaisuudesta. Sama epävarmuus on näkynyt myös osakemarkkinoilla. Voimakkaimman kasvun aikaan, kun korotkin olivat nousussa, olivat kasvuriippuvaiset, matalan arvostuksen osakkeet myös nousukärjessä. Kun korot kääntyivät laskuun, kasvuhuipun ohittamisen jälkeen, nousivat tutut kasvunimet Yhdysvalloista jälleen kärkikahinoihin. 

Jatkoa ajatellen ovat teollisuuden ja palvelualojen talousluottamuksesta kertovat indikaattorit hyviä mittareita sijoitusmarkkinoille sen suhteen, että mihin kasvun uskotaan menevän. Näissä indikaattoreissa on kesän aikana nähty tasaantumista ja hienoista laskuakin. Toki ne edelleen osoittavat kasvun pysyvän hyvin vahvana, mutta osakemarkkinoille suunnalla on lyhyellä aikavälillä tyypillisesti enemmän väliä, kuin varsinaisella kasvuluvulla.   

Luottamuksen pehmeneminen loppukesästä selittyy varmasti isolta osin deltavariantin leviämisellä ja sen aiheuttamilla sulkutoimilla. Rokotuskattavuutta ei vielä ole monissakaan paikoissa saatu nostettua riittävän korkealle. Rokotusten jatkuessa ja talouksien avautuessa deltasta huolimatta, on odotettavissa, että kasvunäkymä ja sitä kautta myös luottamus saa jälleen tukea. Kysymys on lähinnä siitä, että palaako kasvu riittävän voimakkaana, jotta keskuspankeilla olisi mahdollisuus irtaantua arvopaperiostoista ja, että markkina siinä ympäristössä näkee nousuvaraa syklisissä- ja arvo-osakkeissa. 

OP Varainhoidon näkemyksessä uskomme, että kasvu jatkuu aiempaa trendikasvua voimakkaampana, mutta samalla uskomme, että kasvun huippuvauhti on jo ohitettu. Tällaisessa ympäristössä osakkeet ylipäätään, ja niiden sisällä sykliset markkina-alueet, pärjäisivät osakkeissa edelleen hyvin. Pidämme siis edelleen osakkeet ylipainossa.

Osakkeiden sisällä on kuitenkin tärkeää huomioida omistettujen yhtiöiden kyky ylläpitää korkeaa tuloskasvua ja marginaalitasoa, ja sen vuoksi olemme kesän aikana hiljalleen lisänneet salkkuun laatukriteereillä valittuja yhtiöitä tukemaan aiempaa syklistä painotustamme. Kasvun jatkuminen ja sen mukanaan tuoma ikkuna keskuspankeille arvopaperiostojen vähentämiselle, kääntänee myös korkotason uudestaan yläsuuntaan. Sen vuoksi olemme alipainossa korkosijoituksissa ja korkoriskissä. 

Lisätietoja OP Varainhoidosta ja sen tuottamista markkinainformaatioista 

OP Varainhoito Oy (jäljempänä ”OP Varainhoito”) on OP Ryhmään kuuluva sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. OP Varainhoito tarjoaa omaisuudenhoitopalveluita instituutioille ja muille yhteisöille sekä varakkaille yksityishenkilöille. OP Varainhoito voi toimia myös OP-Rahastojen salkunhoitajana. Tämä OP Varainhoidon laatima materiaali on yleistä markkinainformaatiota, joka ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. Materiaali on tarkoitettu vain OP Varainhoidon asiakkaiden yksityiseen käyttöön ja sen kopioiminen, julkaiseminen tai levittäminen ilman OP Varainhoidon kirjallista lupaa ei ole sallittua. Esityksen perustuu julkisiin lähteisiin ja informaatioon, joita OP Varainhoito pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä ja virheettömiä. OP Varainhoito tai sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa esityksestä ja näiltä sivuilta saatavan muun informaation perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, joita esityksestä saadun informaation käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Tätä esitystä ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena ostaa tai merkitä mitään arvopapereita, eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen. 

Kirjoittaja Patrik Moring toimii OP Varainhoidossa strategina ja salkunhoitajana keskittyen pääosin osakesijoituksiin. Patrik on toiminut sijoitusten parissa vuodesta 2000 lähtien.