Vuosi pandemian varjossa

Maaliskuussa tuli vuosi siitä, kun sijoitusmarkkinat pohjasivat hurjan romahduksen jälkeen. Toipuminen romahduksesta on myös ollut varsin ripeää. Yhdysvaltain osakemarkkinoilla lähtötaso saavutettiin jo lokakuun alussa ja vihdoin Euroopassakin muutama päivä sitten, huhtikuun alussa. Jatkossa nousun mahdollistanut elvytys on vain kiihtymässä samalla kun kasvuennusteita nostetaan kilvan ylöspäin.

Teksti Patrik Moring, strategi ja salkunhoitaja OP Varainhoidossa @PatrikMoring
Julkaistu 8.4.2021

Vuosi sitten maalis-huhtikuun vaihteessa sijoittajat ympäri maailman keräilivät kamojaan koronapandemian aiheuttaman markkinaromahduksen jäljiltä. Useimmat pitivät nähtyä pudotusta liioitellun suurena, mutta samaan aikaan se, että monet markkina-alueet kuten esimerkiksi yrityslainamarkkina oli pahasti häiriintynyt ja, että pandemian vakavuudesta ja kestosta ei ollut tietoa vaikeutti ylilyönnin hyödyntämistä. Keskuspankit ja heti perään valtiot olivat kuitenkin hyvin hereillä, vakauttaen rahamarkkinat varsin nopeasti, mikä lopulta mahdollisti sijoitusmarkkinoiden nopean paluun.

Osakemarkkinoilla on kuluneen vuoden aikana nähty satumaisia nousuja yhtiöissä, jotka ovat olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan hyötyäkseen pandemian aiheuttamien sulkutoimien muutoksista ihmisten käyttäytymisessä. Yhdysvaltain laaja osakemarkkina, jossa tämän tyyppisiä yhtiöitä on selvästi enemmän kuin Euroopassa, on noussut maaliskuun 23. päivän pohjistaan yli 80 %. Pandemiaa edeltäneen korkeimman tasonsa S&P 500 indeksi saavutti jo viime lokakuussa. Ns. FAANG-yhtiöt (Facebook, Apple, Amazon, Netflix, Google) höystettynä Teslalla, Zoomilla jne. pääsivät vahvistamaan asemiaan kuluneen vuoden aikana.

Yhdysvaltain markkinoilla on kuluneen vuoden aikana nähty myös merkittävä muutos sijoittajakunnan käyttäytymisessä. Aiemmin vahvasti institutionaalisten sijoittajien hallitsemalle markkinalle tuli uutta säpinää, kun pienemmät yksityissijoittajat tulivat massoina mukaan. Monet aiemmin urheiluvedonlyöntiä harrastaneet tahot siirsivät katseensa pörssiin mm. urheilusarjojen sulkemisen vuoksi. Samalla kaikkien kansalaisten saamat tukishekit antoivat hyvän pelirahan osakemarkkinoille niille, joilla tulot eivät olleet romahtaneet ja työt jatkuivat ennallaan.

Toki Euroopassakin osakkeet ovat nousseet reilusti. Erilaisen toimialarakenteen, ja ehkä osittain pienempimuotoisen tukemisen ja hitaammin käynnistyvän kasvun vuoksi, nousu on ollut Yhdysvaltoja rauhallisempaa. Nousua maaliskuun 2020 pohjilta kuluvan vuoden maalis-huhtikuun taitteeseen on kuitenkin kertynyt jo noin 55 %. Syksyn mittaan ja alkuvuodesta eurooppalaiset osakkeet ovat olleet erittäin hyvässä vedossa. Onhan tänne listattuna enemmän ns. syklisiä yhtiöitä, jotka hyötyvät enemmän globaalin talouskasvun vauhdittumisesta. Näin ollen Yhdysvaltain massiiviset tukitoimet, joita nähdään jatkossa vielä lisääkin, avittavat myös Euroopan osakemarkkinoiden kehitystä

Jatkossa onkin mielenkiintoista nähdä minkälaisia eroja eri markkina-alueiden välille synty tulevina kuukausina. Jo nyt talouskasvuennusteita on nostettu merkittävästi ylöspäin kuluvaan vuotta koskien. Paraneva talousnäkymä perustuu osin rokotuskattavuuden edistymiseen, mikä mahdollistaa talouden rajoitustoimien purkamisen. Yhdysvallat etenee tässäkin Eurooppaa selvästi nopeammin, päästen jo toukokuun aikana lähes normaaliin tilanteeseen. Euroopassakin tilanne helpottuu loppukevään ja alkukesän aikana, kun rokotetuotanto on saatu ajettua toimimaan tehokkaammin ja samalla Yhdysvaltain tarve ostaa rokotteita on vähenemässä. Nyt arvioidun mukaan Eurooppa alkaisi olla paremmassa jamassa kesäkuun lopussa.

Elämän normalisoituminen tulee vapauttamaan kulutuskahleita mahdollistaen ihmisten palaamisen palveluiden pariin. Koronavuoden aikana pankkitileille on kertynyt valtavia summia rahaa, mitä ihmiset eivät ole päässeet kuluttamaan sulkujen aikana. Nämä rahat ovat osin suuntautuneet myös sijoitusmarkkinoille, mikä näkyy ennätyksellisen suurina osakeostoina ja merkintöinä rahastoihin, sekä Euroopassa, että Yhdysvalloissa. Osa säästyneestä on kuitenkin kertynyt odottamaan käyttelytileille ja on perusteltua odottaa, että tämä raha lähtee kulutukseen, kun se tulee mahdolliseksi, tuoden merkittävän kasvusysäyksen kesälle ja loppuvuoteen. Kuluttajien luottamus on kiipeämässä kovaa tahtia, kun oman tilanteen nähdään olevan hyvä ja taloudetkin ovat hiljalleen avautumassa. Myös palvelualojen yritykset näkevät tilanteen edistyvän nopeasti.

Näilläkin keinoin talouskasvu olisi jo palaamassa hyvinkin normaalille kasvu-uralleen, mutta lisäksi elvytystoimet ovat vasta pääsemässä kunnolla vauhtiin. Tähän saakka Yhdysvalloissa on keskitytty torjumaan pandemian aiheuttamia tuhoja, eli samaa mitä Euroopassa kattavampi sosiaaliturva on tehnyt. Nyt poliitikot ovat kuitenkin huomanneet tilaisuuden tehdä laajempia investointeja, kun velkaantuminen ei niin pelota ketään. Yhdysvalloissa ollaan viemässä läpi valtavaa infrastruktuuripakettia, jota seurannee merkittävä lisäpaketti sosiaalisiin investointeihin. Euroopassa elpymisrahaston investoinnit ovat lähdössä käyntiin kesän aikana. Kaikesta tästä tulee lisätukea kasvulle vuosiksi eteenpäin. Merkittävä osa aktiviteetista suuntautuu erilaiseen rakentamiseen sekä ympäristöystävällisiin investointeihin, lisäten myös materiaalien käyttöä. Vaikka tukea suunnataan vahvasti myös digitaalisten palveluiden puolelle, näyttäisi siltä, että monet syklisemmät toimialat saavat jatkossa merkittävän kasvutuen.

Valtavan elvytyksen tekeminen ja lisääminen tilanteessa, jossa kasvu on jo palaamassa aiemmalle uralleen, on alkanut huolestuttamaan monia taloustoimijoita. Näkemykset ovat hyvin jakautuneita, mutta osa näkee riskin talouden ylikuumenemisesta olevan hyvinkin todellinen. Keskuspankeilla ei nykyisellään ole samanlaista intoa kiristää rahapolitiikkaa talouden lämmetessä, kuin aiemmin. Onkin mahdollista, että elvytystoimilla saadaan inflaatio nousuun ainakin lähivuosiksi. Valtavan velkataakan alla maltillisesti korkeampi inflaatio ei välttämättä olisikaan ollenkaan huono asia.

Mikäli inflaatio uhkaa muuttua väliaikaisesta pysyvämmäksi olotilaksi, ei se lopulta ole sijoitusmarkkinoidenkaan kannalta hyvä asia. Se nimittäin tarkoittaisi korkojen selvempää nousua. Jossain vaiheessa keskuspankkien olisi pakko reagoida talouden lämpenemiseen, ja kiristää rahapolitiikkaa. Jos kiristystoimien nähdään tulevan myöhässä, on reaktio sitäkin rajumpi. Korkokäyrät ovat jyrkentyneet jo jonkin verran, eli pitkät korot nousevat kasvunäkymien ja lisääntyvän lainatarjonnan vuoksi, samalla, kun lyhyet korot pidetään naulattuna aiemmille tasoilleen.

Toistaiseksi tämän tyyppinen ympäristö, jossa talouskasvu kiihtyy ja pitkät korot nousevat maltillisesti, on juuri sitä mitä osakemarkkinoiden kehityksen kannalta tarvittiin. Kasvuosakkeet ovat nousseet jo varsin kalliiksi, ja siksi tarvitaan uusi veturi, eli sykliset arvo-osakkeet. Tämä ns. rotaatio kasvuosakkeista arvo-osakkeisiin on nyt jatkunut syksystä lähtien. Siihen on kuulunut muiden markkina-alueiden kehittyminen Yhdysvaltoja paremmin, niiden suuremman syklisyyden turvin. Uskomme, että tämän tyyppisellä rotaatiolla on edelleen tilaa jatkua. Globaalin kasvun kiihtyminen, maltillinen korkojen nousu, sekä arvostuserot ruokkivat sitä eteenpäin.

OP Varainhoidon salkuissa olemme mukana tässä rotaatiossa. Olemme kasvattaneet arvosektoreiden painotuksia salkuissa jo viime kesästä lähtien. Osin tätä on tehty lisäämällä painotuksia maantieteellisesti Yhdysvaltain ulkopuolisille markkinoille, osin lisäämällä syklisempiä ja matalammin arvostettuja toimialoja. Lisäksi olemme tehneet tyylivalintoja painottaen pieniä ja keskisuuria yhtiöitä sekä matalammin arvostettuja yhtiöitä. Alkuvuodesta olemme lisänneet näitä painotuksia entisestään. OP Varainhoidon kokonaisallokaatiossa pidämme edelleen osakkeet ylipainossa. Pidämme todennäköisenä, että osakkeiden nousu jatkuu edelleen, mutta aiempaa laajapohjaisempana. Uskomme, että vetovastuu siirtyy ainakin hetkellisesti Yhdysvaltain ulkopuolelle, syklisemmille ja matalamman arvostuksen sektoreille ja markkinoille.

Lisätietoja OP Varainhoidosta ja sen tuottamista markkinainformaatioista

OP Varainhoito Oy (jäljempänä ”OP Varainhoito”) on OP Ryhmään kuuluva sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. OP Varainhoito tarjoaa omaisuudenhoitopalveluita instituutioille ja muille yhteisöille sekä varakkaille yksityishenkilöille. OP Varainhoito voi toimia myös OP-Rahastojen salkunhoitajana. Tämä OP Varainhoidon laatima materiaali on yleistä markkinainformaatiota, joka ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. Materiaali on tarkoitettu vain OP Varainhoidon asiakkaiden yksityiseen käyttöön ja sen kopioiminen, julkaiseminen tai levittäminen ilman OP Varainhoidon kirjallista lupaa ei ole sallittua. Esityksen perustuu julkisiin lähteisiin ja informaatioon, joita OP Varainhoito pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä ja virheettömiä. OP Varainhoito tai sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa esityksestä ja näiltä sivuilta saatavan muun informaation perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, joita esityksestä saadun informaation käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Tätä esitystä ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena ostaa tai merkitä mitään arvopapereita, eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen.

Kirjoittaja Patrik Moring toimii OP Varainhoidossa strategina ja salkunhoitajana keskittyen pääosin osakesijoituksiin. Patrik on toiminut sijoitusten parissa vuodesta 2000 lähtien.