Energiakriisi heiluttaa sijoitusmarkkinoita

Viime aikojen markkinakehitys on poikennut totutusta yläsuunnan kehityksestä. Levottomuus on lisääntynyt merkittävästi, ja vaikka globaalilla tasolla osakemarkkinoiden korjaus on edelleen jäänyt maltilliseksi, on paikoitellen nähty isojakin liikkeitä. Energiakriisi on yksi selvimmistä markkinoita heiluttelevista voimista, vaikka muitakin syitä on nähtävissä.

Teksti Patrik Moring, strategi ja salkunhoitaja OP Varainhoidossa @PatrikMoring
Julkaistu 7.10.2021

Monet markkinatoimijat kertoivat loppukesästä odottavansa osakemarkkinoiden korjausliikettä alkusyksyyn. Edellisestä oikeasta korjauksesta olikin jo pitkä aika, ja siksi olisi tervettä ja luonnollista nähdä hengähdystauko, jonka aikana ilmaa vähän puhdistettaisiin.

Syyskuu osoittautui hetkeksi, jolloin riskejä kertyi riittävästi markkinoiden korjausliikkeen alkuun saattamiseksi. Toistaiseksi liike on jäänyt aika maltilliseksi, mutta ikävän siitä on tehnyt se, että osakkeiden laskuun on yhdistynyt korkojen nousu. Molempien liikkuessa epäedulliseen suuntaan ovat monet sijoitussalkut kärsineet vähän joka puolelta. Tämä on varmasti osittain vähentänyt halukkuutta lähteä ”dipin ostamiseen”. 

Heikon markkinakehityksen taustalla on nähdäkseni kolme pääsyytä. Ensinnäkin kasvuhuipun ohittaminen ja sitä seurannut pelko tulevan kasvun hidastumisesta on vahvistunut. Toisekseen keskuspankkien aikeet vähentää arvopaperiostoja on ennen pitkää nähty johtavan rahapolitiikan kiristymiseen. Kolmantena syynä on ollut Kiinan nykypolitiikan aiheuttamat ongelmat maan talouskasvulle sekä maan kiinteistösektorin velkaantuminen.

Näistä on hyvä huomata, että huolet ovat irrallisia, eivätkä ne mitä todennäköisimmin toteudu yhdessä. Kasvun heikkeneminen veisi keskuspankkien mahdollisuudet rahapoliittisen elvytyksen vähentämiseen. Toisaalta, jotta keskuspankit voisivat vähentää elvytystä pitäisi kasvun pysytellä kohtuullisen hyvänä.

Yksi mahdollinen poikkeus on kuitenkin tilanne, jossa inflaatio kiihtyy niin, että keskuspankkien olisi pakko reagoida, vaikka se vahingoittaisikin kasvua. Viime aikoina nähty energian hinnan nousu voisi olla lähde tällaiselle stagflatoriselle kehitykselle. Keskuspankit tietävät varsin hyvin, että rahapolitiikan keinoin ei voi vaikuttaa energiakriisin kaltaisiin shokkeihin.

Keskuspankkimaailma on kuitenkin politisoitunut viime vuosina ja siksi ei ole täysin mahdotonta, että paineen kasvaessa tällaista yritettäisiin. En pidä sitä kuitenkaan kovinkaan todennäköisenä, koska korkojen nousulla aiheutettaisiin niin paljon suurempaa vahinkoa erittäin velkaantuneessa maailmassa. 

Suurempi uhka energian hinnan noususta tulee sen kautta, miten se vaikuttaa kulutuskysyntään ja sitä kautta kasvunäkymiin. Kohoavat energian hinnat vievät tilaa muulta kulutukselta sekä kotitalouksien, että yritysten toiminnassa. Onneksi energian osuus esimerkiksi kotitalouksien kulutuskorista on huomattavan paljon pienempi kuin -70 luvun energiakriisissä. Vaikutusta sillä kuitenkin on aivan varmasti.

Käynnissä olevan energiakriisin taustalla olevat syyt ovat pitkälti epätasapainot kysynnän ja tarjonnan välillä. Energian kysyntä on kasvanut erittäin vahvasti talouksien toipuessa koronakriisistä. Teollisuustuotantoa on ajettu ylös ja monin paikoin tuotantomäärät ovat selvästi jo pandemiaa edeltänyttä tasoa ylempänä. Samaan aikaan on energian tuotannossa ollut paljon ongelmia liittyen mm. työvoiman saatavuuteen, sääoloihin sekä myös käynnissä olevaan muutokseen kohti uusiutuvia energiamuotoja. Tarjontaan nähden suuri kysyntä ajaa nyt hintoja ylöspäin.

Ongelmat vaikuttavat kuitenkin olevan pääosin tilapäisiä ja korjattavissa. Siten on vaikea uskoa, että ongelmista tulisi valtavan pitkäkestoisia. Todennäköisesti voimakkaimmat hinnannousut ovat hiljalleen menossa ohi.

Väistämättä tällä on kuitenkin vaikutuksia kasvunäkymiin ja yritysten tuloskehitykseen. Eurooppa on erityisen haavoittuvaisessa asemassa, sen ollessa pitkälti riippuvainen tuontienergiasta. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kärsivät suuresti kallistuvan maakaasun myötä, mikä tarkoittaa pienempää osaa tuloista muihin tuotteisiin ja palveluihin. Energian tuotannon ja kysynnän tasapainottuessa hinnat palannevat takaisin alemmaksi, ja näin ollen vaikutus jäisi väliaikaiseksi.

Samaan aikaan talouskasvu on edelleen jatkumassa vahvana, vaikka hetkellistä negatiivista painetta siihen kohdistuukin. Voimakkaat elvytysohjelmat muun muassa ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin, joita energiakriisikin voi vauhdittaa, ovat jatkumassa vielä vuosia eteenpäin.

Kuluttajille on kertynyt pandemian aikana puskuria säästöjen muodossa, ja nämä purkautunevat tulevaisuudessa lisäkulutuksen muodossa. Yrityksillä on patoutunutta investointitarvetta. Lisäksi talouksien avautuminen on osin vielä kesken, ja juuri nyt palvelujen kysyntä on palaamassa kohti lähtötasoaan.

Emme OP Varainhoidossa siis usko väliaikaisten pullonkaulojen aiheuttavan pysyvää vahinkoa talouskuvalle, vaan pidämme todennäköisenä, että kasvu pysyy vahvana ja rahapolitiikka elvyttävänä vielä ainakin ensi vuoden lopulle saakka. Mielestämme korjausliikkeitä kannattaa edelleen hyödyntää osakkeiden ostamiseen.

Osakenäkemyksessämme olemme kuitenkin aiempaa varovaisempia Euroopan osalta. Euroopan osakemarkkinat ovat kehittyneet syklisistä talousalueista selvästi parhaiten kuluvan vuoden aikana, ja ihan syystäkin. Talouksien avautuminen on täällä pidemmällä kuin muualla on tilanne ollut.

Nyt kuitenkin lyhyellä aikavälillä sekä Kiinan aiheuttamat paineet kasvulle, että energiakriisin kärjistyminen vaikuttavat negatiivisesti Euroopan kehitykseen. Olemmekin muuttaneet painotuksiamme osakesijoituksissa siten, että olemme nostaneet Japanin painotusta merkittävästi. Japani on myös globaalin kasvun jatkumisesta hyötyvä talous, jossa viimeaikainen rokotekehitys on ollut erittäin rohkaisevaa. Maalle valittiin juuri uusi pääministeri, jonka johdolla tulemme näkemään aiempaa voimakkaammin elvyttävää politiikkaa, josta maan osakemarkkinat pääsevät hyötymään. Japanin osakemarkkinat ovat kuluvan vuoden aikana jääneet selvästi Eurooppaa heikommaksi, ja nyt näemme, että tilanteen korjaamiseen on hyvät mahdollisuudet. 

OP Varainhoidon näkemyksessä uskomme laajemmin, että nykyisen kaltaisessa ympäristössä osakkeet ylipäätään, ja niiden sisällä sykliset markkina-alueet, pärjäävät edelleen hyvin. Pidämme siis edelleen osakkeet ylipainossa.

Osakkeiden sisällä on kuitenkin tärkeää huomioida omistettujen yhtiöiden kyky ylläpitää korkeaa tuloskasvua ja marginaalitasoa käynnissä olevien marginaalipaineiden vuoksi. Sen vuoksi painotamme laatukriteereillä valittuja yhtiöitä tukemaan syklistä painotustamme. Korkotasossa näemme edelleen maltillista painetta yläsuuntaan, minkä vuoksi olemme alipainossa korkosijoituksissa ja korkoriskissä.

Kirjoittaja Patrik Moring toimii OP Varainhoidossa strategina ja salkunhoitajana keskittyen pääosin osakesijoituksiin. Patrik on toiminut sijoitusten parissa vuodesta 2000 lähtien.