Energiahintojen ja inflaation kolmannen asteen yhteys

Tomi Kortela

Inflaatio on kiihtynyt niin Euroopassa kuin USA:ssa korkeimpiin arvoihin yli vuosikymmeneen. Yksi tekijä kiihtyneen inflaation takana on energian hinnan nousu.

Teksti Tomi Kortela, OP Ryhmän senioriekonomisti @KortelaTomi
Kuva Aleksi Humalainen
Julkaistu 5.10.2021

Energian hinnan nousu näkyy selvästi kuluttajille ja lisää huolta inflaation pidempiaikaisesta kiihtymisestä. Energiahintojen nousu voikin johtaa inflaation pidempiaikaiseen kiihtymiseen, jos energian hinnan ja inflaation ”kolmannen asteen yhteys” toteutuu.

Energian hinnan nousun välittymisestä palkkoihin on kuitenkin vielä vain vähän näyttöä.

Energian hinnan nousu on kiihdyttänyt inflaatiota

Energian hinta on noussut Suomessa 10 prosenttia vuodessa, ja maailmalla hinnan nousut ovat olleet vielä suurempia. Esimerkiksi USA:ssa hinnat ovat nousseet 25 prosenttia.

Pääosin hinnan nousu johtuu koronakriisin aiheuttamasta talousdynamiikasta. Maailmantalous pysähtyi viime vuoden kesällä, mikä ajoi energian hinnat hyvin alas. Toisaalta elpyminen on ollut nopeaa, mikä palauttanut energian kysynnän ja hinnat nopeasti ylös. Tämän takia juuri nyt energian hinnan vuosimuutos on nopeaa. Koronan aiheuttama dynamiikka energian hintoihin on kuitenkin väliaikainen, koska koronaelpyminen vääjäämättä hidastuu tulevaisuudessa.

Energian hinnan nousussa on kuitenkin myös elementtejä, jotka eivät riipu koronasta. Ensinnäkin kylmä talvi tyhjensi maakaasuvarastoja merkittävästi Euroopassa, eivätkä Venäjän maakaasutoimitukset – syystä tai toisesta – ole kasvaneet vastamaan lisääntynyttä kysyntää. Toiseksi Kiinan kivihiilen louhinta on laskenut johtuen kiristyneistä ympäristö- ja terveysnormeista. Tämä on taas johtanut Kiinassa kasvavaan kysyntään muiden energialähteiden ja maailmalla tuotetun kivihiilen osalta. Kolmanneksi öljyn tarjonta ei ole OPEC-maiden tai USA:n liuskeöljytuottajien osalta kasvanut odotusten mukaisesti.

Energiamarkkinalla yhden energialähteen hinnan nousu johtaa helposti myös muiden energialähteiden hinnan kasvuun. Tämä on seurausta siitä, että kallistuvaa energialähdettä pyritään korvaamaan halvemmilla, joka taas nostaa niiden hintaa. Seurauksena on laaja-alainen energian kallistuminen. Tästä on esimerkki kuvoissa 1, josta näkyy energiahintojen nousu Keski-Euroopan energiamarkkinoilla.   

Kuvio, joka osoittaa, että energian hinnat ovat laaja-alaisessa noususs

Energiahinnan nousun pysyvyys jää nähtäväksi. Tähän vaikuttaa paljon OPEC:in päätökset öljyn tarjonnan lisäämisestä ja se, kuinka kylmä tulevasta talvesta tulee. Energian hinnoissa voi olla pysyvämpää nousupainetta myös siksi, että ympäristöystävällisempi energiantuotanto voi nostaa energian hintaa pidempiaikaisesti.

Energian hinnan nousu on tapahtunut samaan aikaan, kun maailmantalous kasvaa nopeasti ja talouspolitiikka on edelleen erittäin elvyttävää. Talousympäristö onkin inflaatiota ruokkiva. Energian hinnan nousu voi nykyisessä taloustilanteessa johtaa myös pidempiaikaiseen inflaation kiihtymiseen, jos energiahinnan ja inflaation välinen kolmannen asteen yhteys toteutuu.

Energian hinnan ja inflaation kolme eri yhteyttä

Energian hinnan nousun ja inflaation välillä voidaan ajatella olevan kolme eri tasoista yhteyttä. Ensimmäinen on suora yhteys. Energia on osa kotitalouksien kulutuskoria, ja siten myös hintaindeksiä, jolla inflaatiota mitataan. Näin ollen energian hinnan nousu välittömästi kiihdyttää inflaatiota.

Energian hinnan ja inflaation ensimmäisen asteen yhteys kuvaa kuitenkin suhteellisen hinnan muutosta – eli energian hinnan nousua suhteessa muihin hintoihin – kuin pidempiaikaista inflaation lähdettä. Tämä suhteellisten hintojen muutos ohjaa ihmisiä kuluttamaan energiaa vähemmän. Vähentyvä kysyntä lopulta hidastaa energian hinnan nousua, jolloin ensimmäisen asteen yhteydellä on vain väliaikainen vaikutus inflaatioon.

Energian hinnan ja inflaation toisen asteen yhteys syntyy silloin, kun energian hinnan nousu nostaa myös muiden hyödykkeiden ja palvelujen kuin energian hintoja. Toisen asteen yhteys syntyy siitä, että energiaa käytetään lähes kaikkien hyödykkeiden ja palvelujen tuotannossa. Energian hinnan nousu siis kasvattaa tuotantokustannuksia, mikä lisää painetta nostaa hyödykkeiden ja palvelujen hintaa.

Energian hinnan nousun siirtyminen kuluttajahintoihin riippuu kuitenkin yrityksen katteista, kilpailutilanteesta ja energian hinnan vaikutuksesta hyödykkeen tai palvelun tuotantokustannuksissa. Toisen asteen yhteyden esiintyminen ottaa tyypillisesti myös pidemmän aikaa toteutuakseen. Jos toisen asteen yhteys toteutuu, johtaa se laaja-alaiseen inflaatioon ja kuluttajien ostovoiman laskuun. Ostovoiman lasku vähentää kokonaiskysyntää, mikä laskee hinnan nostopaineita taloudessa. Energian ja inflaation toisen asteen yhteydellä voi olla pitkä, mutta lopulta väliaikainen, vaikutus inflaatioon.

Energian hinnan sekä inflaation kolmas ja viimeinen yhteys syntyy silloin, kun energian hinnan nousu johtaa palkkojen nousuvauhdin kiihtymiseen. Tämä voi tapahtua joko ensimmäisen tai toisen yhteyden kautta, kun kuluttajat huomaavat ostovoimansa heikentyneen, ja alkavat vaatia heikentyneen ostovoiman korvaamista. Tällöin tuotantokustannukset nousevat laaja-alaisesti, mikä taas johtaa hinnan korotuksiin edelleen ja inflaatioon.

Kuluttajat pystyvät nyt myös ostamaan yhä kallistuvat hyödykkeet ja palvelut, koska palkat nousevat. Palkkojen ja inflaation yhtäaikainen nousu tekee ilmiöstä todennäköisesti jatkuvan, jolloin inflaatiovauhdin kiihtyminen pysyvää. Energian hinnan ja inflaation kolmannen asteen yhteyden toteutuessa energian hinnan nousu on johtanut pysyvään inflaation kiihtymiseen. Inflaatio ajurina ei kuitenkaan ole energian hintojen nousu, vaan palkkojen kasvu. 

Onko nyt pidempiaikainen inflaation kiihtyminen edessä?

Tällä hetkellä on selvästi merkkejä näkyvissä vain energian hintojen ja inflaation ensimmäisen asteen yhteydestä. Tämä on sinällään luonnollista, koska korkeamman asteen yhteyksien esiintyminen ottaa tyypillisesti pidemmän aikaa toteutuakseen. Pidempiaikaista inflaation kiihtymistä arvioitaessa keskeistä ei niinkään ole seurata yksittäisiä inflaatiojulkaisuja, vaan energian hinnan ja inflaation korkeamman asteen yhteyksien toteutumista.

Viime kädessä tämä tarkoittaa palkkojen nousuvauhdin seuraamista ja ennakoimista. Energian hinnan nousu on johtanut Saksassa palkkojen korotusvaatimuksiin, mutta laaja-alaisempaa ilmiötä ei ainakaan vielä ole nähtävissä. Palkat sekä Euroopassa että USA:ssa nousevat edelleen suhteellisen hitaasti hintatason nousuun nähden.

Energian hintojen ja inflaation kolmannen asteen yhteyden toteutuminen olisi osaltaan myös suotavaa, koska se lopettaisi pitkään jatkuneen alhaisen inflaation aikakauden, jota tyypillisesti pidetään ongelmallisena.

Vaarana kehityksessä on se, että inflaation kiihtyminen johtaa inflaatio-odotusten nousuun yli keskuspankkien tavoitteen. Tällöin voi syntyä tilanne, jossa herää epäilys keskuspankin halusta hillitä inflaatiota, joka kiihdyttäisi inflaatiota edelleen. Tässä tilanteessa inflaation kuriin saamiseksi tarvittaisiin korkojen merkittävä ja nopea nousu, josta taas seuraisi laskusuhdanne ja työttömyyttä. Myös rahoitusmarkkinoilla nähtäisiin merkittäviä hinnan muutoksia.

Kaiken kaikkiaan vielä on vähän merkkejä siitä, että energian hinnan noususta johtuva inflaatio muuttuisi pitkäkestoiseksi ilmiöksi. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole mikään täysin tuntematon asia, koska 1970-luvun öljykriisin yhteydessä energian hinnan nousu johti hallitsemattomaan inflaatioon. Tätä riskiä arvioitaessa ratkaisevaa ei ole niinkään lähikuukausien inflaatiolukemat, vaan miten palkat ja inflaatio-odotukset tulevat kehittymään lähitulevaisuudessa.

Riskit inflaation liiallisesta kiihtymisestä ovat edelleen pienet, mutta riskit ovat kesästä hieman kasvaneet. Riskin kehittymistä voi seurata esimerkiksi tarkastelemalla inflaatioennusteita ja palkkakehitystä.

Kirjoittaja on OP Ryhmän senioriekonomisti.