Rahapolitiikan suursään muutos aiheuttaa aaltoja markkinakehitykseen

Rahoitusmarkkinat ovat jo pitkään nojanneet elvyttävän rahapolitiikan tuomaan tukeen. Nyt näköpiirissä siintää kuitenkin rahapolitiikkalinjan perustavanlaatuinen muutos.

Teksti Jari Hännikäinen, Senior Market Economist, OP Markets @JariHnnikinen1
Julkaistu 21.5.2021

Keskuspankkipolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden kehityksen välinen voimakas riippuvuussuhde sai alkunsa finanssikriisin jälkimainingeissa ja vahvistui entisestään koronakriisin aaltojen iskiessä täydellä voimallaan viime keväänä.

Koronakriisi pakotti kaikki keskeiset keskuspankit ennennäkemättömiin hätätoimiin. Globaalit korkotasot painettiin kaikkien aikojen pohjatasoille. Samalla keskuspankit syytivät käsittämättömiä määriä likviditeettiä markkinoille pandemian vaikutuksia tasatakseen. Jälkikäteen voidaan sanoa, että keskuspankkien toimet auttoivat talouskuvan vakauttamisessa ja pelastivat markkinat.

Osakemarkkinoiden historiallisen nopeaa ja voimakasta elpymistä koronamontun pohjilta on perusteltu pitkälti rahapolitiikan heijastusvaikutuksilla. Sijoittajat ovat toistelleet toisilleen ”älä taistele keskuspankkeja vastaan” -viestiä, mikä onkin ollut oiva ohjenuora viimeisen vuosikymmenen aikana.

Elvytykselle yhä tarvetta, mutta virheliikkeiden mahdollisuus kasvussa

Globaali rahapolitiikkalinja on pysynyt koronakriisin akuutin vaiheen ohittamisesta huolimatta edelleen erittäin kevyenä ja taloustilannetta tukevana. Tälle on ole olemassa hyviä perusteluja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa työllisten määrä on edelleen 8,2 miljoonaa alle viime vuoden helmikuun tason, euroalueen talous junnaa 5,5 % koronakriisiä edeltäneen tason alapuolella ja keskuspankkien inflaatiotavoitteet ovat jääneet täyttymättä vuosikausia.

Näköpiirissä siintää kuitenkin rahapolitiikkalinjan perustavanlaatuinen muutos. Koronarokotusten nopeasta etenemisestä, talouksien avautumisesta ja massiivisista elvytystoimista johtuen kuluvana kesänä on luvassa kaikkien aikojen kulutusjuhla.

Viime aikoina kiihtymisen merkkejä osoittanut inflaatio ei välttämättä olekaan niin tilapäinen ilmiö, kuin mitä keskuspankit antavat ymmärtää. Kasvava kysyntä ja tuotantoketjujen haasteet (mm. puolijohteiden osalta) saattavat kiihdyttää inflaatiota pysyvämmin, mikä toteutuessaan pakottaisi keskuspankit uudelleen arvioimaan rahapolitiikkalinjansa kestävyyttä.

Myös rahoitusvakausriskit ovat nostaneet päätään – kukapa ei ole kuullut Reddit-ilmiöstä tai GameStopin hurjista kurssiliikkeistä. Keskuspankkiirit ovat alkaneet hermoilemaan markkinaeuforian pidemmän aikavälin heijastusvaikutuksia.

Suunta kuitenkin vääjäämättä kohti normaalimpaa rahapolitiikkaa

Signaaleja rahapolitiikan suursään muutoksista on jo alkanut tihkua maailmalta. Esimerkiksi Kanadan keskuspankki supisti huhtikuussa arvopapereiden osto-ohjelmaansa talouskuvan kirkastumiseen vedoten, ja Norjan keskuspankki on vihjannut nostavansa ohjauskorkoa vielä tämän vuoden aikana.

Markkinoiden kannalta ehdottomasti tärkein keskuspankki Yhdysvaltojen Fed on vakuutellut jatkavansa elvytyslinjalla, ja pääjohtaja Powell on korostanut, että vielä on liian aikaista alkaa keskustella rahapolitiikkalinjan normalisoinnista. Uskomme kuitenkin, että Powell joutuu syömään pikaisesti sanansa.

Keskustelu rahapolitiikan normalisoinnista saa uusia kierroksia kesän ja alkusyksyn aikana linjan kiristämistä puoltavien keskuspankin haukkojen pölähtäessä lentoon pitkän horrostilan jälkeen. Pienet ja ketterät keskuspankit näyttävät siis tietä ja suuret keskuspankit seuraavat pienellä viiveellä perästä.

Markkinat eivät voi ohittaa häämöttävää normalisointia

Rahapolitiikan normalisoinnilla tulee olemaan merkittävä vaikutus markkinakehitykseen ja kaikkiin omaisuusluokkiin. Aiemmasta kokemuksesta tiedetään, että markkinat ovat hyvin herkkiä keskuspankkipolitiikan muutoksille, joten markkinaheiluntaan on syytä jatkossa varautua.

Selvimmin keskuspankkien linjan pitäisi näkyä pitkien korkojen nousupaineena, sillä nykyiset erittäin matalat korkotasot eivät heijastele todellista talouden tilaa, inflaationäkymää ja valtioiden velkaantumisen myötä kohonneita riskitasoja.

Vaikka keskuspankit ottavatkin askelia kireämmän rahapolitiikan suuntaan, pitkät korot tulevat silti säilymään alhaisina historiaan peilattuina. 1990-luvun tai edes 2000-luvun alun korkotasoihin ei ole paluuta raskaasti velkaantuneessa maailmassa.

Osakemarkkinoilla eniten pohdittavaa

Osakemarkkinoiden mielessä kummittelee edelleen syksy 2018, jolloin Fedin taseen supistaminen ja huolet rahapolitiikan liian nopeasta kiristymisestä ajoivat Yhdysvaltojen osakemarkkinat liki 20 %:n laskuun.

Keskuspankit ovat kuitenkin oppineet aiemmista virheistään ja markkinoita koitetaan valmistella tällä kertaa linjan kiristymiseen, jotta markkinahäiriöt jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Mitään takeita aikeiden onnistumisesta ei kuitenkaan ole, varsinkin kun koholla olevat osakemarkkinoiden arvostuskertoimet altistavat markkinat arvaamattomille lyhyen aikavälin liikkeille.

Osakesijoittajan onneksi keskuspankin lähestyvä linjamuutos kertoo luottamuksesta talouden toipumista kohtaan ja osakemarkkinoiden pidemmän aikavälin trendi määräytyy pitkälti talous- ja tuloskehityksen mukaan.

Osakemarkkinoiden pidempiaikaiset heikot jaksot osuvat tyypillisesti taantumiin, eikä sellaista ole nyt luvassa. Pitkäaikainen osakesijoittaja voi siis suhtautua keskuspankkien rahapolitiikkalinjan normalisoitumiseen verrattain rauhallisin mielin.

Riittääkö keskuspankeilla kuitenkaan kantti?

Nykyinen toimintaympäristö, jossa talous kasvaa vahvasti, inflaatiopaineet kiihtyvät ja finanssipolitiikka on erittäin elvyttävää, mahdollistaa vähittäisen irtautumisen rahapolitiikan kaikkivoipaisuudesta.

Rahapolitiikan ja markkinakehityksen välisen napanuoran katkaisu on varmasti monen keskuspankkiirin toivelistan kärkipäässä. Mutta riittääkö keskuspankkiirien rohkeus, jos markkinat alkavat jälleen janota uutta elvytysannosta vieroitusoireiden hellittämiseksi? Se jää nähtäväksi.

Kirjoittaja Jari Hännikäinen toimii OP Marketsissa seniorimarkkinaekonomistina. Jarin vastuulla on talouden, keskuspankkien ja korkomarkkinoiden seuranta sekä analysointi. Jari on työskennellyt OP Ryhmässä vuodesta 2017.