Viimeisen parin vuoden aikana talouskasvu on vauhdittunut ja siitä on tullut toinen tukijalka markkinoille. Kasvun myötä keskuspankkien perusteet ylläpitää kriisielvytystä ovat kadonneet ja politiikkaa on syytä muuttaa paremmin nykyistä kasvua heijastelevaan asentoon.

Jatkossa markkinat joutuvat siis nojaamaan perinteiseen kasvujalkaan, kun keskuspankkien tuki poistuu asteittain. Alkuvuoden talouslukujen heikkeneminen yhdessä viimeaikaisen kauppasotauutisoinnin kanssa ovatkin saaneet markkinat hermostumaan muuttuvassa tilanteessa.

Keskuspankkien elvyttävällä rahapolitiikalla on ollut valtava merkitys sijoitusmarkkinoiden kehitykselle finanssikriisistä lähtien. Nolla- tai negatiiviset korot, huikea tuottokohdetta hakenut likviditeettivyöry, sekä lupaukset lisätuesta, mikäli sitä tarvittaisiin, ovat kaikki omalta osaltaan vaikuttaneet sijoittajien riskinottohalukkuuteen. Sijoitusmarkkinoilla tämä on johtanut riskilisien laskuun yrityslainoissa, osakkeiden arvostustasojen nousuun, sekä vaihtoehtoisten sijoitusluokkien syntymiseen ja kasvuun.

Sijoitusmarkkinat ovat siis voineet hyvin, vaikka talouskasvu on ollut varsin aneemista toissa vuoden kevääseen saakka, jolloin kasvu vaikutti tukevoituvan. Viimeisen parin vuoden aikana luottamuslukujen lisäksi oikea talousaktiviteetti on kasvanut ja työllisyystilanne parantunut. Viime aikoina myös investointiaalto on lähtenyt käyntiin, mikä tukee kasvun jatkumista edelleen.

Mikään ei viittaakaan siihen, että kasvu olisi loppumassa, vaikka alkuvuodesta positiiviset yllätykset ovat heikenneet merkittävästi. Kasvu on kuitenkin maltillistunut hieman loppuvuoden erittäin vahvasta vauhdista jatkaen kuitenkin edelleen potentiaalisen kasvuvauhdin yläpuolella, aiheuttaen inflaation heräilyä.

Kasvun tukevuuden vuoksi keskuspankkien ei ole syytä jatkaa ultrakevyttä, kriisimuotoista, elvytystään vaan rahapolitiikan on hiljalleen normalisoiduttava. Tämä ei voi tapahtua kovin nopeasti, koska varomattomilla toimilla olisi vakavia markkinavaikutuksia, jotka voisivat heijastua myös reaalitalouteen.

Asteittaisena muutoksena normalisointi voi kuitenkin onnistua, mikäli kasvu jatkuu edelleen tukevalla pohjalla. Liian voimakas kasvu aiheuttaisi kuitenkin odotuksia inflaation nopeammasta noususta ja sitä myötä keskuspankkien aggressiivisemmasta politiikkakäänteestä. Liian heikko kasvu taas saisi helposti markkinat pelkäämään talouden ajautumista taantumaan, samalla kun rahapolitiikka on hiljalleen kiristymässä. Keskuspankeilla ei siis ole ihan helppo tehtävä tasapainoilla markkinoiden ja kasvun puristuksessa, ja oletettavaa onkin siksi, että markkinoiden heilunta tulee jatkossa kasvamaan.

Viimeaikaiset uutiset Yhdysvaltain ja Kiinan välisestä nokittelusta kauppapolitiikassa ovat luonnollisesti markkinaheiluntaa lisääviä tekijöitä. Vaikka edelleen on mahdollista, että nokittelussa on kyse neuvottelutaktiikasta, koska tullit eivät tule voimaan vielä pariin kuukauteen, on hallitsematon kierre myös mahdollinen.

Trump ilmoitti tänään, viimeisten Kiinan vastatoimien jälkeen, kolminkertaistavansa jo aiemmin ilmoitettujen toimien kokoluokan. Kiinalaisten on tähän luonnollisestikin pakko vastata. Tavaran tuontimielessä vastaaminen alkaa olla haastavaa, sillä kohteita on jo vaikea löytää. Siksi on mahdollista, että vastaus kohdistuu matkustamiseen, opiskelijavaihtoon tai jopa yhdysvaltalaisten yritysten toiminnan vaikeuttamiseen Kiinassa.

Myös se, että Kiina on suurin Yhdysvaltain valtionlainojen omistaja ja voisi uhata niiden myymisellä tai ostamisen lopettamisella, aiheuttaa epävarmuutta. Jo uhka hallitsemattoman kierteen käynnistymisestä on vahingollinen taloudelle sen rapauttaessa luottamusta ja viivästyttäessä investointien aloituksia tai haitatessa yrityskauppoja.

Toistaiseksi on vaikea uskoa, että Yhdysvaltain ja Kiinan välillä ajauduttaisiin varsinaiseen kauppasotaan. Kaikki osapuolet tietävät sen vahingollisuuden. Samaan aikaan talouskasvu vaikuttaa edelleen olevan tukevalla pohjalla, eikä välitöntä vaaraa taantumaan ajautumisesta ole. Näin ollen on perusteltua olettaa, että myös yritysten tuloskasvu jatkuu edelleen positiivisena, mikä tukee sijoitusmarkkinoiden kehitystä jatkossakin.

Sijoitusympäristö on kuitenkin muuttunut viime syksystä. Nyt keskuspankit ovat etenemässä rahapolitiikan normalisoinnissaan ja se tekee markkinatilanteesta hauraamman kuin aiemmin. On mahdollista ja ehkä todennäköistäkin, että tämän sijoitussyklin parhaat tuotot ovat jo takanapäin. Tämä ei tarkoita välttämättä huonoja tuottoja jatkossa, mutta heikompia kuin mihin sijoittajat ovat tottuneet.

OP Varallisuudenhoidon näkemyksessä olemme laskeneet osakkeet ylipainosta neutraaliin painoon. Olemme edelleen mukana osakemarkkinoilla varsin vahvasti, mutta uskomme, että asteittain kiristyvä rahapolitiikka toimii vastatuulena sijoitusmarkkinoille ja sen myötä parhaan tuottonäkymän aika on jäämässä taaksemme.

Vahva talouskasvu tukee edelleen yhtiöiden tuloksia, mutta kasvun paras vauhti näyttää ennakoivien indikaattorien valossa hieman heikentyneen. Samaan aikaan muuttuva rahapoliittinen ympäristö pitää markkinat hermostuneina tarjoten paikkoja taktisten liikkeiden hyödyntämiselle.