Yritystasoinen ketteryys mahdollistaa tuote- ja palvelukehitykseen kestävällä tavalla nopean läpimenoajan ideasta tuotantoon (tai ”concept to cash”). Arvon tuotantoon keskittyvästä, nopeasta läpimenoajasta koituu yritykselle monia etuja kuten parempi reagointikyky markkinamuutoksiin ja regulaatioon, parempi asiakaskokemus, tehokkuus, tekninen laatu ja jopa työntekijätyytyväisyys. 

Nopeat moniosaajatiimit vastaavat asiakkaiden tarpeisiin oikea-aikaisesti ja laadukkaasti

Esimerkiksi OP:lla ketterän tavoitetilan ytimessä ovat moniosaavat, itseohjautuvat tiimit, joilla on selkeä vastuu ja valta tehdä päätöksiä. Silloin, kun tiimissä on paikallaan arvon tuoton kannalta kaikki tarvittavat kyvykkyydet, tiimi voi tuottaa hyvinkin nopeasti laadukasta lopputuotosta asiakkaille. Ideaalitilanteessa tiimi ei tarvitse tekemistä tiimin ulkopuolelta, vaan tekee kaiken itse. Koska itseohjautuvan tiimin ei myöskään tarvitse hakea päätöksiä hierarkkisesti tiimin ulkopuolelta, reagointi markkinamuutoksiin on nopeaa.

Aina ei tarvitse olla kyse radikaaleista muutoksista. Myös pienimuotoisempiin asiakastarpeisiin voidaan vastata nopeasti kokeilemalla esimerkiksi digitaalisen palvelun toiminnallisuuksia asiakkaan kanssa, mikä toimii, mikä ei. Moniosaavissa, itseohjautuvissa tiimeissä myös pystytään testaamaan tekniikkaa välittömästi ja virheet huomataan heti. Moniosaajatiimi oppii nopeasti. 

Nopeus on tehokasta

Tuote- ja palvelukehityksen nopeasta läpimenoajasta on hyötyä verkkaisemminkin muuttuvilla toimialoilla. Nopeus on nimittäin myös tehokkuutta. Moni hitaan tuotekehityksen parissa työskennellyt varmasti tunnistaa tilanteen, jossa keskeneräiset toiminnallisuudet alkavat hapantua käsiin. Tekninen ympäristö ehtii muuttua, jos toiminnallisuuksia tehdään ”varastoon.” Hitaus aiheuttaakin uudelleentekemisen tarvetta, mikä on suurta hukkaa. 

Mitä myöhemmin virheet huomataan, sitä työläämpiä ne ovat yleensä korjata. Yritystasolla tehottomuutta tulee myös siitä, että mitä enemmän tiimi on riippuvainen muista, sitä enemmän tarvitaan koordinaatiotyötä. Usein hitaus tuottaakin tarpeen luoda uusia rooleja organisaatioon. Hidas tuotekehityskoneisto siis vaatii lisätyötä, jota nopeassa toiminnassa ei syntyisi. Yrityksen tehokkuus kärsii. 

Tavoitteena kestävällä tavalla nopea läpimenoaika 

Tuotekehityksen läpimenoajan täytyy olla kestävällä tavalla nopeaa. Kestävää ei ole esimerkiksi oikoa laadussa. Nopeus ei siis tarkoita vaiheiden pois jättämistä - esimerkiksi testauksesta luopumista. Kestävällä tavalla nopea läpimenoaika saavutetaan pikemminkin lyhentämällä vaiheiden väliin jääviä odotusaikoja. Odottamisen vähentäminen on tavallisesti paljon tehokkaampi tapa nopeuttaa kokonaisläpimenoaikaa kuin yrittää typistää jonkun vaiheen kestoa. Tuotekehityksessä esimerkiksi nopeampi koodaaminen on yleensä vaikutuksiltaan hyvin marginaalista, jos tarkastellaan jonkun palvelun kehittämisen kokonaisläpimenoaikaa.  

Nopeus parantaa työntekijöiden motivaatiota

Hitautta tuottavaa odotusaikaa voidaan tehokkaasti lyhentää edellä kuvatuilla moniosaajatiimeillä. Tiketit ja keskeneräiset työt eivät enää seiso jonoissa tuottamassa odotusaikaa, vaan tiimi tekee itse kulloisenkin työn alusta loppuun ilman turhia odotteluja. 

Nopea tuotekehitys on kehittäjilleen motivoivaa, sillä asiat valmistuvat ripeästi ja lopputuloksen näkee heti. Kestävällä tavalla ketterässä mallissa nopeutta ei tavoitella kiristämällä työtahtia vaan vähentämällä arvoa tuottamatonta tekemistä, esimerkiksi poistamalla odotusaikoja. Nopeasti toimivassa ympäristössä tuotekehitys on kivaa!