Greenflation – vihreä siirtymä vaikuttaa laajasti talouteen

Tomi Kortela

Inflaatio on kiihtynyt eri talousalueilla lukemiin, joita ei ole nähty moniin vuosikymmeniin. Keskeinen syy inflaation kiihtymiselle on ollut energian hinnan kallistuminen. Energian hinnan kallistumiseen on monta syytä, mutta osaltaan se johtuu niin sanotusta greenflation-ilmiöstä.

Teksti Tomi Kortela, OP Ryhmän senioriekonomisti @KortelaTomi
Kuva Aleksi Humalainen
Julkaistu 4.2.2022

Greenflation tarkoittaa ympäristönsuojelu- ja vastuullisuusteemoista johtuvaa hintojen nousua eli inflaatiota. Greenflation ei ole syy lopettaa ilmastonmuutoksen estämiseksi tehtävää vihreää siirtymää, vaan greenflation on esimerkki siitä, että siirtymä vaikuttaa laajasti talouteen.

Näitä vaikutuksia on syytä ymmärtää paremmin, jotta vihreän siirtymä olisi paremmin hallittavissa. Ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia makrotalouteen on tutkittu jo jonkin verran, mutta vihreän siirtymän vaikutuksia vielä suhteellisen vähän.

Vihreä siirtymä ruokkii inflaatiota

Vihreä siirtymä voi helposti luoda inflaatiota talouteen, kun eri energiamuotojen kysyntä ja tarjonta eivät kasva samatahtisesti. Viime syksynä alkaneessa energian hinnan nousussa voidaan nähdä merkkejä tästä.

Energian tarjonnan hidas kasvu on osaltaan seurausta siitä, että fossiilisten raaka-aineiden hyödyntämiseen tehtävät investoinnit ovat vähentyneet. Yhä harvempi sijoittaja haluaa ympäristö- ja vastuullisuusnäkökohdista johtuen sijoittaa esimerkiksi kaivos- tai öljyteollisuuteen. Tällöin raaka-aineiden korkeat hinnat eivät enää kasvata investointeja, joilla raaka-aineiden tuotantoa voitaisiin kasvattaa.

Hintamuutokset eivät enää entiseen tapaan tasapainoita taloutta automaattisesti. Esimerkiksi öljyn tarjonta ei ole kasvanut riittävästi, koska öjynviejämaiden organisaatio OPEC:n jäsenmaat eivät ole pystyneet nostamaan öljyn tarjontaa omien tavoitteittensa mukaisesti.

Samanaikaisesti energian kysyntä on kuitenkin kasvanut vahvasti koronakriisistä elpyvän talouden mukana. Edelleen monia fossiilisista raaka-aineista valmistettuja energian muotoja tarvitaan merkittävästi, esimerkiksi polttoaineita. Lisäksi vihreän siirtymän toteuttaminen jo itsessään vaatii monia metalleja. Niin alumiini, kupari kuin litiumkin ovat metalleja, joita tarvitaan fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa käytettyihin tekniikoihin.

Vihreä siirtymä onkin jo nyt voinut luoda inflaatiopaineita talouteen – eli greenflation-ilmiön. Tällä hetkellä näyttää siltä, että yksityisellä sektorilla tehtävät päätökset muuttavat energian tarjontaa nopeammin kuin kysynnän rakenne ehtii muuttua perässä. Fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu nopeuttaa siirtymää, ja on sinällään toivottua, eikä sitä tule politiikkatoimin kokonaan poistaa. Kysymys onkin, miten hyvin talous on valmistautunut vihreän siirtymän seurauksiin?

Energian hinnan noususta johtuvaa rahan ostovoiman menetystä voi pyrkiä vähentämään energian kulutusta laskemalla. Yksi tapa tähän on panostaa energiatehokkuuteen. Vihreä siirtymä voi kuitenkin luoda laaja-alaisia inflaatiopaineita talouteen.

Inflaation kiihtyminen voi olla laaja-alaista

Energian tuotanto ilman fossiilisia polttoaineita vaatii merkittäviä investointeja niin energian tuotantoon, sen siirtokapasiteettiin kuin energiatehokkuuteenkin. Investoinnit ovat paljolti julkisia investointeja talouksien infrastruktuuriin. Näitä investointeja suunnitellaan niin Euroopassa kuin USA:ssa mittavia määriä, ja investoinnit on tarkoitus pääosin rahoittaa velkaantumalla.

Velkaantuminen vihreiden investointien johdosta on helpommin hyväksyttävää kuin muu valtion velkaantuminen. Tämä johtuu siitä, että tässä tapauksessa hyödyn saajat – eli tulevat sukupolvet puhtaan ympäristön muodossa – kantavat osan kustannuksista, eli korkean julkisen velan.

Tällaiset investoinnit kuitenkin lisäävät kokonaiskysyntää taloudessa, joka näyttää jo nyt olevan lähellä tuotantopotentiaaliaan. Kokonaiskysyntä voi taloudessa kasvaakin liian suureksi, mikä johtaa laaja-alaiseen inflaatioon. Tällöin keskuspankit joutuvat nostamaan korkotasoa inflaation hillitsemiseksi. Toisin sanoen, korkeampi korkotaso kasvattaa säästämistä, tai hidastaa kulutuksen kasvua, millä rahoitetaan vihreän siirtymän vaatimat investoinnit.

Kotitalouksien tuloista yhä suurempi osa voi siis tulevaisuudessa mennä hintavampaan energiaan ja korkeampiin korkoihin. Tämä voi aiheuttaa merkittävää hyvinvoinnin laskua etenkin alemmissa tuloluokissa. Edelleen, osalla toimialoista investoinnit voivat muodostua arvottomiksi, kun energian tai raaka-aineiden tuotantotavat muuttuvat. Tämä aiheuttaa riskin niin sijoittajille, yritysten omistajille kuin sen työntekijöille.

Vihreä siirtymä luo toki paljon mahdollisuuksia. Puhtaiden energian tuotantomuotojen tutkimus on vasta alussa, ja varmasti tällä saralla nähdään uusia innovaatioita. Jos nämä innovaatiot osoittautuvat erittäin toimiviksi, voi koko talouden kokonaistuottavuus nousta, mikä hillitsee inflaatiota ja mahdollistaa kulutuksen kasvun. Vihreä siirtymä onkin hyvä nähdä myös mahdollisuutena myös taloudellisessa mielessä.

Greenflation ei ole syy lopettaa vihreää siirtymää – makrotaloudellisia vaikutuksia kuitenkin tutkittava lisää

Vihreä siirtymä tai laajemmin ympäristö- ja vastuullisuuskysymysten huomioiminen taloudellisessa päätöksenteossa luo inflaatiopaineita talouteen eli ns. greenflation-ilmiön. Greenflationin vaikuttavuutta hintojen nousuun on vielä vaikea arvioida, ja osaltaan siihen tulee vaikuttamaan niin innovaatiot energian tuotannossa kuin energiatehokkuudessakin. Vihreällä siirtymällä on joka tapauksessa nähtävissä laajoja vaikutuksia makrotalouteen eli käytännössä kaikkiin yrityksiin ja kotitalouksiin.

Greenflation tai muut vihreän siirtymän haitalliset vaikutukset eivät ole syy lopettaa siirtymää, vaan nämä on parempi nähdä kustannuksena, joka joudutaan maksamaan puhtaammasta ympäristöstä tulevaisuudessa. Lisäksi voi ajatella, että greenflationin ja muiden vihreän siirtymän haitallisten vaikutuksien seuraukset ovat todennäköisesti kuitenkin hallittavammat sekä maltillisemmat kuin ilmastonmuutoksen. Nyt siis valitaan vähemmän riskejä sisältävä vaihtoehto tulevaisuuden kehitykselle.

Vihreä siirtymä vaikuttaa joka tapauksessa makrotalouden dynamiikkaan ja tasapainoihin. Näitä vaikutuksia tunnetaan vielä suhteellisen vähän, mutta ne voivat jo nyt osaltaan heijastua esimerkiksi energian hinnassa. Vihreän siirtymän yllättävät seuraukset voivat tehdä prosessista hallitsemattoman, ja pahimmillaan nämä vaikutukset voivat johtaa vihreän siirtymän hidastumiseen. 

Tästä syystä vihreän siirtymän makrotaloudellisia vaikutuksia on tarkasteltava nykyistä enemmän. Vaikutusten tunteminen ja ymmärtäminen mahdollistavat vihreän siirtymän hallitumman tekemisen. Tällöin kotitaloudet, yritykset ja julkinen sektorikin voivat paremmin valmistautua tuleviin muutoksiin. Ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia makrotalouteen on tutkittu jo jonkin verran, mutta vihreän siirtymän vielä suhteellisen vähän.

Kirjoittaja on OP Ryhmän senioriekonomisti.