Entistä useampi suomalainen on alkanut viime vuosina mietiskellä loma-asunnon lisäksi myös sijoitusasunnon ostamista ulkomailta. Houkutusta ovat lisänneet asuntojen kohtuullinen hintataso sekä matalat lainankorot.

Tällaisia sijoitusasuntoja sihtailevia laina-asiakkaita on osunut myös OP Tampereen pankinjohtajan Kirsi Välimäen kohdalle, joka on itsekin omistanut sellaisen Turkissa. Kyseinen sijoituskohde myytiin seitsemän omistusvuoden jälkeen hiljattain eteenpäin.

Välimäen mukaan ulkomaisen sijoitusasunnon hankintaan pätevät pitkälti samat nyrkkisäännöt kuin kotimaassa.

– Mikä on kiinteistön kunto, remonttitarve ja arvonkehitys? Millainen on lähialueen palvelutaso ja liikenneyhteydet? Entä mikä on taloyhtiön hallinto- ja omistusrakenne sekä taloudellinen tilanne? Kuinka isännöinti on hoidettu ja millaista on paikallinen päätöksentekokulttuuri? Onko kyse asunto-osakeyhtiöstä vai kiinteistöstä, hän listaa.

Sijoitusasuntoa hankittaessa kannattaa toisaalta miettiä myös sen myymistä. Siksi on hyvä selvittää, onko maassa käytössä omaisuus-, kiinteistö- vai luovutusvero.

– Useimmiten sijoitusasuntoa haetaan paikoista, joissa on jo aiemmin lomailtu. Projektin voi aloittaa perehtymällä paikalliseen hintatasoon ja tarjontaan sekä vertailemalla tarkasti eri vaihtoehtoja. Huolellinen pohjatyö maksaa kyllä itsensä takaisin, Välimäki muistuttaa.

Vakuudet löydyttävä kotimaasta

Monessa tapauksessa ulkomailla sijaitseva kakkosasunto ostetaan aiemmilla säästöillä tai realisoimalla jotain muuta omaisuutta. Mikäli asuntokauppaan tarvitaan pankkilainaa, sen vakuudeksi kelpaa ainoastaan kotimaassa oleva omaisuus – useimmissa tapauksissa se on oma koti.

– Tämäkin on hyvä huomioida jo etukäteen. Eli ostokohde tai samasta maasta aiemmin hankittu loma-asunto eivät kelpaa Osuuspankeissa edes lainan osittaiseksi vakuudeksi, Välimäki muistuttaa.

Mikäli pankkilainaa hakee kohdemaasta, voi ostettava asunto kattaa vakuuksista jopa 70 prosenttia. Loput voi nostaa kotimaasta täkäläisiä vakuuksia vastaan.

Laina-asiat kannattaakin käydä pankin kanssa etukäteen läpi jo siinä vaiheessa, kun sijoitusasunnon sijainti ja hintahaarukka alkavat olla selvillä. Kauppaa tehtäessä pankki tilittää lainarahat ostajan koti- tai ulkomaiselle tilille, josta tämä siirtää ne myyjälle.

– Pankin kannalta kyse on tavallisesta kulutusluotosta, jossa käydään läpi asiakkaan vakuudet ja maksukyky. Omaa pankkia on kuitenkin hyvä informoida jo etukäteen kaupantekoon liittyvästä rahaliikenteestä. Näin maksuliikenne on sujuvaa ja toteutuu kaupan osapuolten välillä sovitussa aikataulussa, Välimäki opastaa.

Tarvittaessa tulkki paikalle

Varsinainen asuntokauppa sujuu useimmissa maissa pitkälti Suomen tapaan. Tosin tässäkin kannattaa Välimäen mukaan tehdä etukäteen pientä salapoliisityötä, jolla välttää viime hetken yllätykset.

Neuvoa voi tarvittaessa kysyä asiantuntevalta ja hyväksi tunnetulta kiinteistönvälittäjiltä, josta on toki apua myös sopivan asunnon hakemisessa. Suosituimmista lomakohteista löytyy usein suomenkielisiä asuntokaupan ammattilaisia.

– Eri maissa on erilaisia käytäntöjä muun muassa siinä, missä ja miten kaupat lopulta tehdään sekä kuinka rahansiirrot ja rekisteröinnit hoidetaan. Joissakin maissa edellytetään myös virallisen tulkin käyttöä, jotta kaikki dokumentit tulevat ymmärretyiksi myös ostajan puolella, Välimäki listaa.

Samalla hän korostaa, että pää on pidettävä kylmänä loppuun saakka, sillä ulkomailla tehty asuntokauppa on pitkälti ostajan vastuulla.

– Turvallisimman tien varmistaa hyvällä suunnittelulla ja hankkimalla tietoa eri verkostoista, Välimäki painottaa.

Oli kiikarissasi ensimmäinen sijoitusasunto tai olitpa jo kokenut asuntosijoittaja, lähetä lainahakemus‍ kätevästi verkossa. Sijoitusasuntolainaa haetaan aivan kuten tavallista asuntolainaa. 

Lue myös:

Kuinka välttyä riskisijoitukselta sijoitusasuntoa hankkiessa?‍

Sijoitusasunto kimpassa?‍