Korona-aikana hyvin vetäneet asuntomarkkinat ja asuntojen hinnannousu ovat johtaneet asuntovelkojen kasvuun. Tämä on lisännyt kotitalouksien velkaantumista. OP Ryhmän ekonomisti Joona Widgrén ei ole varsinaisesti huolissaan.

– Kotitalouksien nettovarallisuus on kasvanut samaan aikaan. Toisaalta velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin, eli velkaantumisaste, ei ole noussut pitkäaikaista trendiään nopeammin, joten odotusten mukaisesti on menty.

Henkilöasiakkaiden rahoituksesta ja asumisen palveluista OP Ryhmässä vastaava johtaja Kaisu Christie on isossa kuvassa Widgrénin kanssa samoilla linjoilla. Lainanhoitojoustoja on käytössä ja perintätoimissa ei ole kasvua koronaa edeltävään aikaan verrattuna. Pääosin menee siis hyvin.

– Korona ei ole kohdellut kansaa tasapäisesti. Ne alat ja ihmiset, joilla menee töiden ja ansioiden puolesta yhä huonosti, kohtaavat tässä hetkessä haasteita.

Pikavipit voivat olla miina

Suomalaiset ovat tunnetusti säntillisiä lainan lyhentäjiä ja tässä suhteessa ei ole merkkejä muutoksesta. Widgrén näkee meneillään olevan kehityksen normaalina, johon korona tuo omat heijasteensa.

– Nykyisin nettovarallisuus keskittyy iäkkäämmille ihmisille. Korona-aikana sijoittamisen ja säästämisen suosio on myös kasvanut, mikä koskee myös nuoria. He sijoittavat ja säästävät itselleen muun muassa tulevaisuuden eläkettä.

Kansainvälisen matkailun radikaali vähentyminen on näkynyt luottokorttiostojen selkeänä tippumisena, erityisen suurta pudotus oli vuonna 2020. Toisaalta vakuudettomat kulutusluotot ovat kasvamaan päin. Christie kehottaa miettimään ainakin kahdesti ennen enterin painamista.

Pikavippi on kuin sokerihumala ja tarjoaa vain hetken ilon, sillä korkotaso ja lainaehdot poikkeavat suuresti pankkiluotosta. Kun alkaa ahdistaa, kannattaa lähestyä omaa pankkia. Me kuuntelemme, mietimme asiakkaan etua ja olemme hänen puolellaan.

Perinteiset pankit ovat realistisia – joku voisi sanoa, että jopa suhteellisen tiukkoja – asiakkaan velkaantuvuuden ja maksukyvyn suhteen. Erilaiset stressitestit auttavat myös testaamaan miten asiakkaan kyky maksaa onnistuu, jos korot nousevat. Christie muistuttaa, että faktoihin perustuvat realistiset laskelmat kertovat kuitenkin aina totuuden.

Keittiön pöydän ääreen ja Excel auki

Pitkään jatkuneen yleisen nollakorkotason osalta Christie nostaa varoittavan sormensa. Esimerkiksi asuntolainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor nousi 12.4.2022 +0,005 prosenttiin. Korko oli plussalla ensimmäisen kerran kuuteen vuoteen.

Korkotason nousuennusteiden rinnalla paineita tulee yhtä lailla inflaatiosta. Euroopassa on nähty viime kuukausina jopa kuuden prosentin inflaatiolukuja, ja tällainen kehitys heijastuu toisaalta väistämättä juuri viitekorkoihin.

Esimerkiksi energian hinta on kohonnut viime aikoina reilusti ja kuntien perimät verot eivät nekään pienene. Asumiskustannusten osuus on tyypillisesti 40 prosenttia kotitalouksien menoista, mutta mitä tehdä, kun talouden tasapaino alkaa heilahdella.

– Tulee ottaa ehdottomasti konkretia käsiin ja miettiä, mitä tämä tarkoittaa minun kannaltani katsottuna. Excel auki keittiön pöydän ääressä ja vaihtoehtoisia tilanteita laskemaan, antaa Christie ponnekkaan kehotuksen.

Onko omalla tilillä puskuria, jota voi hyödyntää tiukan paikan tullen? Väliaikaiset joustot lainan lyhennyksissä ovat käytettävissä yhtenä elementtinä. Pidemmällä tähtäimellä on syytä pohtia korkojen suojaamista ja kiinnittämistä tiettyyn tasoon.

– Ja miettiä, miten talous kestäisi työttömyyttä tai jos eteen sattuisi vakava sairaus. Niitäkin vastaan voi suojautua ja varmistaa asuntolainan maksu haasteellisen kauden aikana.

Christie ja Widgrén katsovat siis meneillään olevaa kehitystä pääosin positiivisin miettein. Oleellisinta on pitää oma talous tasapainossa ja tehdä tarvittavia siirtoja, kun niiden aika on.

Oma elämä tai maailma sen ympärillä voi aina muuttua. Lue, miten voit turvata omaa talouttasi ja lainanmaksukykyäsi helposti.

Lue myös:

Onko matalien korkojen aika ohi? Asuntolainan ehtii vielä suojaamaan edullisesti