Toimitusjohtaja Jaakko Sorvoja ryhtyi 26-vuotiaana nuorena miehenä yrittäjäksi isänsä Risto Sorvojan johtamaan rakennusliikkeeseen. Hän muistaa alkutaipaleella sattuneen tapaamisen alihankkijan kanssa. Tämä oli katsonut silmiin ja sanonut, että ”pidä huoli, että sinulla on eläke, jos sairastut”. Alihankkija oli menettänyt työkykynsä ja toimeentulonsa, eikä hänellä ollut eläkettä.

Kun Jaakko Sorvoja veljineen otti ohjat isältään, tälle hankittiin eläkevakuutus. Sopimusta oli laatimassa Pohjola Vakuutuksen nykyinen asiakkuuspäällikkö Aaro Niittykoski. Veljekset ottivat yksilöllisen eläkevakuutuksen itselleenkin.

– Teimme pitkän tähtäimen suunnitelman. Otimme eläkkeen, joka sallisi siirtyä eläkkeelle 55-vuotiaana, jos ei jaksettaisi jatkaa yrittäjinä 65-vuotiaiksi. Rakennusyrittäjän työ on raskasta, eivätkä terveys ja kunto aina kestä, Jaakko Sorvoja, 62, kertoo.

Toimitusjohtajan terveys on kestänyt, eikä hän ole jäämässä eläkkeelle ennen lakisääteistä 65 vuoden ikää.

– Jännä asia, että vaikka eläke on turvattu, mieleistä on se, jos sitä ei ennenaikaisesti tarvitse. Hukkaan se ei kuitenkaan mene. Eläkettä voi nostaa myös töitä tehdessä. Yrittäjä voi säädellä työtuloa, eli verotuksellisesti ei ole epäedullista tehdä töitä ja nostaa samalla eläkettä.

Vakuutusasiat nousivat jälleen pöydälle uuden sukupolvenvaihdoksen myötä. Viime vuoden lopulla Martti, Jaakko ja Mauri Sorvoja myivät omistuksensa jälkikasvulleen. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä Aaro Niittykoski sai tehtäväkseen laatia ryhmäeläkevakuutuksen ja riskihenkivakuutukset kolmannelle sukupolvelle, Ville, Juha ja Tommi Sorvojalle. Tuoreina yrittäjinä heille siirtyvät isot mahdollisuudet, mutta myös isot vastuut. Jaakko Sorvoja jatkaa toimitusjohtajana.

Yritystoiminnan jatkuvuus keskiössä

Riskihenkivakuutuksen‍ ytimenä on turvata yritystoiminnan jatkuvuus pysyvän työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Yrityksen osakassopimuksessa on sovittu vakuutussumman edunsaajista, jotka voivat olla yritys tai omaiset tai molemmat.

Jos edunsaaja on yritys, raha tulee yritykselle, joka voi ostaa kuolleen osakkaan osuuden kuolinpesältä.

– Näillä sopimuksilla pidetään huoli siitä, että omistus säilyy yrityksen toimivalla johdolla, Niittykoski selventää.

– Riskihenkivakuutuksen ajatus on juuri se, että jos yhdelle osakkaalle käy huonosti, riskihenkivakuutussumma tulee yritykselle ja yritys voi lunastaa osakkeet poistuvalta osakkaalta tai kuolinpesältä. Yrityksen toiminta on siten turvattu kriisitilanteessa ja jatkuu ilman uutta suunnittelua, Sorvoja jatkaa.

Toimitusjohtaja toivoo, että vakuutusta ei koskaan tarvita, mutta sellainen pitää kaiken varalta kuitenkin olla. 

Ryhmäeläkevakuutus myös toimihenkilöille

Rakennusliike Sorvoja lisäsi eläketurvaa yrityksessään tänä vuonna solmimalla lisäeläkevakuutukset omistajien lisäksi toimihenkilöilleen. Järjestelyssä on monta etua: lisäeläke luo turvaa toimihenkilöiden eläkeaikaan ja sitouttaa työntekijät yrityksen palvelukseen.

– Sopimukseen sisältyy kolmen vuoden siirtymäaika. Jos työntekijä irtisanoutuu sinä aikana, ryhmäeläkesumma palautuu yritykselle. Jos työntekijä jatkaa, eläke siirtyy hänelle neljäntenä vuonna, Sorvoja sanoo.

Vakuutusmaksuja ei lueta palkaksi, jolloin yrittäjän ei tarvitse maksaa niistä työnantajan sivukuluja.

Yrityksen imagoon eläketurvajärjestelyt vaikuttavat positiivisesti, ja ne sitouttavat sekä yritystä että työntekijää. Eläkevakuutus on toimitusjohtajan mielestä kilpailuetu ja samalla hyvä keino palkita työntekijöitä hyvästä työstä silloin, kun yrityksellä on siihen varaa.

Jos yritystoiminta sen sijaan vaikeutuu, eläkemaksut voi panna tauolle. Joustavuus olikin yksi peruste, miksi Oulaisissa sijaitseva monialarakentaja päätyi ryhmäeläkevakuutukseen.

– Eläkevakuutussopimus sisältää laajan sijoitusvalikoiman, ja voimme itse seurata, miten eläke kehittyy. Moni on sen myötä tutustunut pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Valitsimme OP Privaten hoitamaan sijoitukset.

Vuonna 1966 perustetussa Rakennusliike Sorvojassa työsuhteet ovat olleet perinteisesti hyvin pitkiä.

Huolellinen vahdinvaihto

Jaakko Sorvoja on monissa liemissä keitetty rakennusalan yrittäjä. Hänen uransa alkuaikoihin osui koko Suomea ravistellut 90-luvun lama. Se opetti paljon.

­– Siitä kun lähdettiin nousuun, ajateltiin, että kestetään melkein mitä vaan. Tehtiin silloin oikeita päätöksiä, eikä meillä ollut onneksi rasitteita, esimerkiksi valuuttalainoja. Näistä asioista ollaan kerrottu jälkipolvelle. Aina ei voi itse vaikuttaa asioihin, vaan on sopeuduttava.

Yrityksen omistus on siirtynyt toimitusjohtajan mielestä osaaviin käsiin. Nuori polvi on työskennellyt perheyrityksessä jo vuosia ja tuntee sen läpikotaisin.

– He haluavat jatkaa yritystä, ja se tuntuu tosi hyvältä.

Yrityksen myynti ulkopuoliselle oli toinen vaihtoehto, mutta sitä ei halunnut kukaan.

Yrityksen vapaaehtoisella henkivakuutuksella voi täydentää yrittäjän ja työntekijöiden lakisääteistä sosiaaliturvaa. Henkivakuutus antaa turvaa vakuutetun yrittäjän tai työntekijän läheisille ja auttaa taloudellisesti pahimman yli. Lue lisää‍.

Lue myös:

Henkilöstö on yrityksen suurin riski, joten se kannattaa vakuuttaa‍

Nämä ovat yrittäjän viisi merkittävintä henkilöriskiä - kuinka niihin voi varautua?‍