Koronavirusaallot jatkuvat – miten käy talouden?

Tomi Kortela

Koronaviruksen uusi omikron-muunnos on leviämässä, ja mahdollisesti aloittamassa uuden koronavirusaallon. Rokote, ja jo saadut kokemukset koronasta näyttävät kuitenkin vähentäneen koronan talousvaikutuksia. Virusaallot tuskin enää aiheuttavat talouskriisejä, mutta niistä on tullut uusi talouskasvun vaihtelun lähde. 

Teksti Tomi Kortela, OP Ryhmän senioriekonomisti @KortelaTomi
Kuva Aleksi Humalainen
Julkaistu 10.12.2021

Koronaviruksen omikronmuunnoksen talousvaikutukset tulevat pääosin riippumaan sen vaarallisuudesta, eli siitä, miten vaikean sairauden virusmuunnos aiheuttaa, ja miten hyvin rokotus suojaa muunnokselta. Tällä hetkellä saadut tiedot viittaavat siihen, että muunnos ei olisi poikkeuksellisen vaarallinen.

Muunnos on kuitenkin jo aiheuttanut talousvaikutuksia epävarmuuden kasvun kautta. Rahoitusmarkkinoilla osakekurssit ovat heiluneet, ihmisten varovaisuus on kasvanut, ja uusia rajoituksia on otettu käyttöön. Nämä kaikki tekijät hidastavat talouskasvua, joskin ainakin vielä vain vähän. 

Omikronmuunnoksen aiheuttamat talousvaikutukset eivät välttämättä jää kertaluonteisiksi, koska koronavirus ei katoa lähitulevaisuudessa. On siis todennäköistä, että ihmiset ja talous tulevat kohtaamaan uusia virusmuunnoksia ja korona-aaltoja lähitulevaisuudessa aika-ajoin. Talouden kannalta keskeinen kysymys onkin: miltä talous näyttää korona-aaltojen aikana?

Koronavirusaaltojen talousvaikutukset vähentyneet

Koronaviruksen talousvaikutuksia eri virusaaltojen aikana Suomessa voidaan havainnollistaa maakuntien tartuntatasoja ja taloudellista aktiviteettia vertaamalla.

Kuvio 1: Taloudellista aktiviteettia mitataan Googlen paikannustietojen avulla (käynnit vapaa-ajan palveluissa ja kaupoissa). Sarjan korrelaatio OP:n korttimaksujen kanssa on lähes 0,8. Korona-aallon vakavuutta mitataan koronan ilmaantuvuusluvulla (havaittujen tartuntojen määrä maakunnassa suhteessa 100 000 henkilöön).

Kuviosta 1 nähdään, että koronavirusaaltojen taloudelliset vaikutukset ovat ajan myötä laskeneet. Ensimmäinen aalto vähensi talousaktiviteetti-indeksiä merkittävästi, mutta tämän jälkeen korona-aallot ovat johtaneet aktiviteetin pienempään laskuun (kulmakertoimen pieneneminen). Viimeisimmän aallon aikana ihmiset ovat laajasti rokotettu, jolloin vaikutukset näyttävät olevan jo hyvin pieniä marraskuuhun ylettyvällä datalla tarkasteltuna.

Samanlaisia tuloksia saadaan myös kansainvälisessä vertailussa (kuvio 2). Jokainen koronavirusaalto on johtanut pienempään BKT:n kasvuasteen laskuun suhteessa koronavirusaallon vakavuuteen. Ensimmäisessä koronavirusaallossa jokainen sata kuolemaa suhteessa miljoonaan asukkaaseen hidasti BKT:n kasvua keskimäärin 0,8 prosenttiyksikköä. Kolmannessa aallossa vastaava hidastuminen oli enää vain 0,2 %-yksikköä.

Kuvio 2: Koronavirusaaltojen ja BKT:n lasku eri ajan hetkinä joukossa länsimaita

Kaiken kaikkiaan, kokemukset koronaviruksesta, ja virusta vastaan saadut rokotteet näyttävät vähentäneet koronavirusaaltojen talousvaikutuksia. Koronavirusaallolla näyttää kuitenkin olevan edelleen hieman talouskasvua hidastava vaikutus. Viimeistään vaiheessa, jossa joudutaan turvautumaan ns. sulkutilaan terveydenhoidon kantokyvyn turvaamiseksi, koronavirusaalto aiheuttaa talouskasvun hidastumista.

Esimerkiksi Itävallassa viimeisin sulkutila on selvästi laskenut käyntejä vapaa-ajan palveluissa ja kaupoissa, joka vääjäämättä näkyy talouskasvun ainakin jonkin asteisena hidastumisena.

Koronavirusaallot uusi talouskasvun vaihtelun lähde

Koronan jatkuessa virusaaltojen voi ennustaa aiheuttavan talouskasvun vaihteluja myös tulevaisuudessa. Koronavirusaallon aiheuttama ”suhdannevaihtelu” kuitenkin eroaa merkittävästi aiemmin koetuista suhdanteista. Tyypillisiä vaiheita voidaan ajatella olevan kolme. 

Aluksi on tartuntojen leviämisvaihe, jossa epävarmuus tulevasta talouskehityksestä ja mahdollinen varovaisuuden kasvu hidastavat talouskasvua. Kuten edellä nähtiin, on tämä vaikutus todennäköisesti suhteellisen vähäinen. Tähän vaiheeseen voi liittyä voimakastakin rahoitusmarkkinoiden heiluntaa, koska riskit tulevan talouskehityksen suhteen ovat kasvaneet.

Toinen vaihe on rajoitusten käyttöönotto, jos tartunnat näyttävät uhkaavan sairaanhoidon kantokykyä. Laajat ja tiukat rajoitukset johtavat talouskasvun hidastumiseen. Rajoitukset tyypillisesti kohdistuvat palveluihin, joten toimialakohtaiset erot talouskehityksessä ovat merkittäviä. Sulkutila on tyypillisesti lopettanut koronavirusaallon, ja useimmiten kesto sulkutilalle on ollut muutama viikko.

Kolmantena vaiheena on palautumisvaihe, kun tartunnat laskevat ja rajoitukset poistetaan. Tällöin taloudellinen aktiviteetti näyttää palautuvan suhteellisen nopeasti kohti lähtötasoaan.

Koronavirusaallon aiheuttama ”suhdannevaihtelu” on poikkeuksellinen erityisesti sen nopeuden takia. Rokotuskattavuuden ollessa hyvä, on todennäköistä, että suhdanteen pohja sekä paluu lähtötasolle voivat tapahtua jopa saman vuosineljänneksen aikana, tai vähintäänkin kahden vuosineljänneksen aikana. Käytännössä koronavirusaallot siis aiheuttavanevat hetkittäistä ja alueellista talouskasvun hidastumista. Koronavirusaaltojen aikana taloudessa on siis lyhytaikaisia vaihteluja aiempaa enemmän.

Pelkästään koronakehityksen avulla ei pysty ennustamaan talouskehitystä

Koronaviruksen aikana maakohtaiset erot taloudellisessa kehityksessä ovat olleet merkittäviä. Talouskehitystä ja koronaviruksen levinneisyyttä tarkasteltaessa vuoden 2019 lopusta tämän vuoden kolmanteen neljännekseen saakka ei ole löydettävissä selvää yhteyttä koronan vakavuuden ja talouskasvun välillä, joskin korona näyttää hieman hidastavan talouskasvua tässäkin tarkastelussa (kuvio 3).

Kuvio 3: Talouskasvu koronaviruksen aikana eri maissa. Koronaviruksen vakavuutta on mitattu koronasta johtuvilla kuolemilla suhteessa väkilukuun.

Jos koronaviruksen levinneisyys olisi selvästi merkittävin taloutta ajava tekijä, olisi talouskasvu vahvasti riippuvaa koronaviruksen leviämisen kanssa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sekä maltillisella että korkeilla koronaviruksen aiheuttamilla kuolemilla talouskasvu on ollut nopeaa tai hidasta.

Esimerkiksi Japani ja Islanti eivät ole saavuttaneet ennen koronaa edeltänyttä BKT:n tasoa, vaikka korona on ollut suhteellisen maltillinen näissä maissa. Toisaalta esimerkiksi USA ja Ruotsi ovat ylittäneet koronaa edeltäneen BKT:n tason huolimatta siitä, että korona on ollut suhteellisen vakava näissä maissa. 

Korona näyttäisikin olevan yksi tekijä taloutta ajavien tekijöiden joukossa. Talouskasvua selittää myös koronan aikana talouden trendikasvuasteet, harjoitettu talouspolitiikka ja muut tyypilliset taloutta ajavat tekijät. 

Kaiken kaikkiaan, korona-aallot todennäköisesti hidastavat talouskasvua lyhytaikaisesti, etenkin, jos tiukka sulkutila joudutaan ottamaan käyttöön. Saatujen kokemusten perusteella talous kuitenkin palautuu tästä nopeasti ja hieman pidemmällä aikavälillä toisilla talouskasvuun vaikuttavilla tekijöillä on koronaa enemmän merkitystä.

Korona-aaltojen selvin vaikutus talouteen on talouskasvun vaihtelun lisääntyminen. Kriisiskenaariotkin ovat edelleen mahdollisia, jos virusmuunnos aiheuttaa vakavan sairastumisen herkästi. Tallaisestakin skenaariosta todennäköisesti selvitään kevään 2020 kokemuksia vähemmin vaurioin.

Kirjoittaja on OP Ryhmän senioriekonomisti.