1+1=5? Mitä tapahtui?

Hanna Paju

Että minua suututti. Koulussa hoettiin, että 1+1=2. Minä vastasin opettajalle: ”Ei välttämättä, jos emme tiedä asiaan liittyviä seikkoja.” Mielestäni 1+1 oli aina enemmän kuin kaksi, koska kaksi ihmistä kaikissa tilanteissa tuottaa enemmän kuin vain tyhmän kakkosen. En ajatellut matematiikkaa. Ajattelin ihmisiä. ”Nuori individualisti”, opettajani lausahti.

Teksti Hanna Paju, asiantuntija, OP Keskusyhteisön HR
Julkaistu 6.6.2022

En silloin tiennyt, mitä se tarkoitti, mutta kärsivällisesti opettaja saattoi minut takaisin matematiikan ääreen. Opettelin matematiikan lainalaisuudet, mutta olin silti eri mieltä niiden kanssa. Ärsytti koko matematiikka, enkä luopunut ajatuksestani, että summa voisi olla enemmänkin kuin tyhmä kakkonen.

Kuka tahansa asiantuntija tunnistaa sen tilanteen, kun työ jumiutuu, ajatukset jäätyvät, työt kasautuvat ja kuorma tuntuu liian raskaalle kantaa. Yrititkö silloin ratkaista asian yksin? Juutuitko sinä, juuttuiko tiimi ja mikään ei etenekään? Mitä keinoja käytit tai käytitte jumin avaamiseen? Sanoititteko ongelman, kerroitteko muille? Yrititkö itse sankarina tai sankaritiiminä ratkaista asian?

Asiantuntijatyössä onnistuminen on aina suurempi kuin lukujen summa, jos teet yhteistyötä. Apu ei välttämättä löydy omasta tiimistä, apu saattaa löytyä naapuritiimistä tai vaikkapa kokonaan erilliseltä liiketoiminta-alueelta. Tai entäpä naapuriyrityksestä? Siksi sillekin on oma termi, benchmarkaus. Ongelma, joka työpöydälläsi on, on luultavasti jossain maailmankolkassa ratkaistu. Se on luultavasti asia tai ilmiö, jota on jopa tieteellisesti tutkittu! Se, että sinä et tiedä ratkaisua, ei tarkoita, että sitä ei ole. Lupaan sinulle, että ratkaisu takuuvarmasti on olemassa, sinun pitää vain löytää se. Ei ratkaista sitä itse.

Ongelmanratkaisun avaimet

1. Verkostoituminen

No mitä tähän ongelmanratkaisuun tarvitaan? Tähän tarvitaan vuorovaikutustaitoja ja verkostoitumistaitoja. Tulevaisuuden työtaidoissa nämä taidot korostuvat vuosi vuodelta. Asiat muuttuvat monimutkaisista kompleksisiksi ja yksi ihminen eikä edes tiimi voi hallita määrittelemättömiä tai alati vaihtuvia kokonaisuuksia. Sinun ei tarvitse osata itse, mutta voit rakentaa verkoston, jonka puoleen kääntyä, ja vaalia sitä. Ei kaikkien verkostojen tarvitse olla henkilökohtaisia - ne voivat olla sosiaalisen median kautta seurattavia idoleita, esikuvia, asiantuntijoita ja ihmisiä, joiden ajatusmaailmaa ihailet tai joiden ajatuksia haluat seurata, ja joiden postauksista saat oivalluksia. Ne voivat olla myös yrityksiä, yhteisöjä tai vapaaehtoisverkostoja. Ne voivat olla vaikka vanhojen koulukavereiden WhatsApp-ryhmiä tai vaikkapa YouTube-kanavia, jotka ilahduttavat sinua. Ja aina voi kilauttaa kaverille, joka toimii eri toimialalla. Maailma on meille avoin verkon kautta ja minulle intialainen vaikuttaja on yhtä oivalluttava kuin ajatuksien vaihtaminen eri toimialalla olevan naapurin kanssa postilaatikolla.

2. Ongelmanvaihto

Jos verkostot ovat jo kunnossa, kokeile ongelmanvaihtoa. Kysäise kollegalta tai naapuritiimiltä, että ”Vaihdetaanko ongelmia?” Ongelmanvaihto tiimien tai kollegoiden kanssa on yksi nopeimmista ja helpoimmista keinoista päästä jumista eteenpäin. Se, mihin sinä tai tiimi juututte, saa täysin uuden perspektiivin, kun asian esittelee toisille. Heillä on varmasti erilainen näkemys asiaan ja ajatukset yhdistämällä kumotaan matematiikan lainalaisuuksia. Asiantuntijatyössä tulos on enemmän kuin lukujen summa. Jos vain pyydät apua.

Ja mitä tapahtui matematiikalle? Sille on erityinen paikka sydämessäni, mutta ymmärrettävistä syistä hakeuduin työhön, jossa voin ajatella ihmisten tuottamaa tulosta ja tyhmät kakkoset ovatkin huikeita kolmosia tai ilmiömäisiä vitosia! Vain taivas on rajana ihmisten välisessä yhteistyössä.

Seuraavassa blogissani pureudun laajemmaltikin tulevaisuuden työtaitoihin.

Kirjoittaja Hanna Paju toimii asiantuntijana OP:n Keskusyhteisön HR.ssä, ja on tällä hetkellä tehtäväkierrossa OP Etelä-Hämeessä. Paju on toiminut erikoiskaupan myynnin – ja asiakaspalvelun johtotehtävissä yli 10 vuoden ajan. Hän on edistänyt esihenkilöiden asemaa liittotasolla, ja toiminut helsinkiläisen kauppakeskuksen hallituksessa. Voit seurata Pajun ajatuksia työelämästä ja tehtäväkiertovuodesta tällä kanavalla.