Vuoden 2020 perintö, Isaac Newton ja talouden trendit
Vuosi 2020 tullaan muistamaan, vaikka kuinka haluaisimme sen unohtaa. Talouden ennusteita katsellessa tulee vaikutelma, että ensi vuonna talous palaa vähitellen niille jalansijoille, joista kriisi suisti sen mierontielle. Tämän jälkeen jatketaan aiemmilla trendeillä vanhojen ongelmien ratkaisua. Näinköhän on?
Tänä vuonna on kerrottu tarinaa, että paiseruton pakottaessa Cambridgen Trinity Collegen evakkoon Isaac Newton loi parissa vuodessa perustan klassiselle mekaniikalle ja optiikalle ja paljon muuta. Ei varsinaisia matalalla roikkuvia hedelmiä, vaikka tarinaan omena liittyykin.
Todellisuudessa Sir Newton jatkoi aiempaa työtään, mutta kenties vuosien 1665-67 lockdown nopeutti hänen ponnistelujaan. Newtonin työn merkitys oli käsittämättömän suuri. Ilman hänen työtään teollinen vallankumous tuskin olisi edennyt yhtä nopeasti tai samalla tavoin.
Newton tuskin kuitenkaan pystyi näkemään työnsä merkitystä, ja sen mullistavaa vaikutusta talouteen ja yhteiskuntaan. Newton hassasi rahojaan Etelämeren kuplan puhjetessa, joten vaikeaa oli talouden ennakointi hänellekin.
Tiedetään kuitenkin, että nykyisin asiat etenevät vauhdikkaammin kuin 1600-luvulla. Rokotteita Covid-19-virukseen on kehitetty ennätysvauhtia, kun Newtonin tutkimuksien julkaisua saatiin odottaa jopa vuosikymmeniä.
Kriisit vahvistavat ja vauhdittavat meneillään olevaa kehitystä entisestään. Näin tiedämme jo käyneen Suomessakin niin paperi- kuin kemianteollisuudessa. Potentiaalisia kohteita on epäilemättä lukuisia.
Käytännön esimerkki kriisin mahdollisesti tuomasta pysyvästä muutoksesta löytyy työmarkkinoilta. McKinseyn mukaan 22 % työpaikoista EU-maissa uhkaa kadota ajan myötä automatisaation vuoksi. Näistä lähes puolet (10 % kaikista työpaikoista) on alttiita myös Covid-19-viruksen aiheuttamalle kriisille. Tällöin kyse ei ole vain tilapäisestä iskusta, vaan pysyvästä muutoksesta.
Ensi vuonna talous voi toipua odotetusti ja jatkaa verkkaisessa kasvussa keskipitkällä aikavälillä. Vanhat ongelmat eivät ole kadonneet, monet niistä ovat pahentuneet. Tämä on perusteltua realismia.
Historia kuitenkin opettaa, että kriisit laittavat vauhtia innovointiin, joka lopulta ratkaisee, millaisessa maailmassa tulevaisuudessa eletään. Ei ole syytä olettaa, että tällä kertaa olisi toisin. Varsinkin kun katsotaan hieman pidemmälle, tilaa on useammallekin vaihtoehtoiselle skenaariolle.
Hyvää uutta vuotta 2021. Olen melko varma, että se on vuotta 2020 parempi.
Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.