Koronapandemia jäädytti asuntomarkkinat keväällä, mutta nyt kauppoja tehdään taas lähes entiseen malliin. OP:n tuoreen asuntomarkkinakatsauksen‍ mukaan joillakin alueilla asuntokauppa on jopa vilkkaampaa kuin viime vuonna samaan aikaan.

– Keväällä asuntokauppojen määrissä ollut kuoppa on nyt pikkuhiljaa kuroutunut umpeen, kuvailee OP:n ekonomisti Joona Widgrén.

Ainakaan vielä kauppamäärien nousu ei ole näkynyt hinnoissa. Onko asuntokaupassa siis nyt ostajan markkinat?

– En mielellään puhu ostajan markkinoista, sillä se riippuu muun muassa siitä, mistä on asuntoa ostamassa. Aina silloin on ostajan markkinat, kun löytyy asunto, josta on valmis maksamaan pyydetyn hinnan, Widgrén sanoo.

Jos asuntokauppojen tekeminen on ajankohtaista, Widgrén suosittelee pohtimaan ennen kaikkea omaa taloustilannetta.

– Jos on suunnitellut asunnon ostoa ja oma taloustilanne on antaa myöten, asunto kannattaa ostaa. Korona ei sinällään ole vaikuttanut siihen, onko siihen hyvä vai huono hetki – enemmän vaikuttaa oma henkilökohtainen tilanne ja esimerkiksi se, onko työtä vai ei.

Vaikka asuntomarkkinat ovatkin tänä vuonna heilahdelleet hurjasti, kokonaisuudessaan koronan vaikutus asuntojen hintoihin on ollut yllättävän vähäinen.

– Jos odotti, että korona käynnistää ison asuntojen alennusmyynnin, sellaista ei ole näkynyt. Hintojen osalta korona ei ole ainakaan toistaiseksi muuttanut aiemmin nähtyä kehitystä: Suuremmissa kasvukeskuksissa hinnat nousevat, muilla alueilla laskevat, Widgrén sanoo.

Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa kysytään erityisesti rivitaloja

Määrällisesti asuntokauppa on elpynyt erityisen hyvin pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Niissä myytiin Kiinteistönvälitysalan keskusliiton tilastojen mukaan heinäkuussa jo 17 prosenttia enemmän vanhoja omakotitaloja, kerrostalo- ja rivitaloasuntoja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tilastojen mukaan erityisesti rivitaloasuntojen kauppamäärät ovat nousseet.

– Rivitaloasunnot korostuvat tilastoissa, mutta kauppamäärät vaihtelevat melko paljon eri kuukausina, joten kyse voi olla ihan sattumasta. Yleisesti kehyskunnissa kaikkien asuntotyyppien kauppamäärät ovat palautuneet viime vuoden tasolle, ja kysyntää on kaiken tyylisissä asunnoissa, Widgrén sanoo.

Loppukesästä on keskusteltu siitä, onko korona muuttanut suomalaisten muuttoliikkeen suuntaa. Katse kohdistui etenkin suurten kaupunkien kehyskuntiin. Widgrénin mukaan koronan vaikutuksista on vielä liian aikaista tehdä tulkintoja.

– Pääkaupunkiseudulla keskustoista kehyskuntiin suuntautuva muuttoliike johtuu esimerkiksi siitä, että halutaan lisää tilaa. Se on edelleen yksi vaikuttava tekijä. Ajattelen, että he, jotka ovat koronan aikana muuttaneet Helsingistä kehyskuntiin, ovat jollain tasolla pohtineet sitä jo ennen koronaa.

Omakotitalojen hinnat nousevat pääkaupunkiseudulla

Viimeiset 10 vuotta asuntojen hinnat ovat nousseet hitaasti, mutta tasaisesti. Koronapandemia ei näytä tehneen kehitykseen suurta muutosta.

– Asuntojen hintakehitys on pidemmällä aikavälillä ollut pienessä positiivisessa nousussa eli mennyt tulojen kehityksen kanssa samaa tahtia.

Widgrén muistuttaa, että koko maan hintoihin katsominen ei kuitenkaan anna kenellekään oikeaa kuvaa oman asunnon hinnasta.

– Eri alueilla hinnat ovat eriytyneet toisistaan jo jonkin aikaa. Niillä alueilla, joilla kysyntä kasvaa ja muuttovoitto on positiivista, hinnat nousevat, mutta muuttotappioalueilla kysyntä on vähäistä ja hinnat laskevat. Eriytyminen vaikuttaa asuntojen hintoihin jatkossakin.

Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen hinnat ovat ihan omalla käyrällään: Ne ovat nousseet jo joitakin vuosia. Tuoreesta OP:n asuntomarkkinakatsauksesta voi nähdä, että alkuvuonna hintojen nousu kiihtyi.

– Syitä on useita. Kehitys on ollut sellaista, että kun pääkaupunkiseudulla halutaan lisää tilaa, ei välttämättä muuteta kehyskuntiin, vaan hakeudutaan keskustojen ulkopuolelle hyvien liikenneyhteyksien päähän ja palveluiden äärelle. Keskustojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat myös nousseet nopeammin kuin omakotitalojen, jolloin saattaa olla fiksuakin ostaa omakotitalo.

OP:n asuntomarkkinakatsauksesta voi tulkita myös, että sijoitusasunnon osto ei välttämättä ole yhtä kannattavaa kaikilla pääkaupunkiseudun alueilla. Joillakin alueilla vanhojen kerrostalojen hinnat nousevat vuokria nopeammin, ja joillakin alueilla hintojen nousu on hyvin hidasta. Kannattaako pääkaupunkiseudulta sittenkään enää ostaa sijoitusasuntoa?

– Toki pääkaupunkiseudullakin on alueita, joissa sijoituksen tuotto saattaa jäädä toisia alueita pienemmäksi. Toisaalta jos sijoitusasuntoa pitää vuokralla, pääkaupunkiseudulla on todennäköistä, että aina löytyy vuokralainen. Pitkäaikaiselle sijoittajalle varma kassavirta on yleensä tärkeämpää kuin se, miten paljon asunnon arvo nousee, Widgrén toteaa.

Lue myös:

Asunnon osto, myynti, remontointi tai sijoitusasunnon hankinta mielessä? Tiedä ainakin nämä asiat‍

Saanko yksin asuntolainaa? Ja neljä muuta usein kysyttyä asiaa asuntolainasta‍