Osakemarkkinoilla yhdysvaltalaiset osakkeet ovat tuottaneet erityisen hyvin ja dollarikin on hieman vahvistunut vuoden alusta. Myös muut osakemarkkinat ovat pärjänneet mainiosti, kun kehittyvien maiden osakkeetkin ovat menestyneet alavireen jälkeen.  

Suomen osakemarkkina ei kuitenkaan ole alkuvuonna pysynyt kehityksen mukana. Tämä korostaa kansainvälisen hajautuksen merkitystä osakesijoittajalle.

Korkomarkkinoilta puolestaan ei ole alkuvuonna juuri tullut tuottoja, sillä korkotaso on korjautunut loppuvuoden voimakkaan tiputuksen jälkeen korkeammalle.

Mistä osakemarkkinoiden positiivisuus sitten kumpuaa? Syitä hyvälle osakemarkkinoiden kehitykselle on monia. Esimerkiksi se, että talouden odotettua alamäkeä ei olla vieläkään Yhdysvalloissa nähty, vaan talous jatkaa etenkin työllisyyden osalta yllättävän vahvana.

Samaan aikaan tekoälyyn liittyvä innostus nostattaa tiettyjen markkina-arvoltaan suurien yritysten kursseja. Markkina uskoo, että tämä on uusi kasvavien voittojen lähde yrityksille. Suurimpana esimerkkinä on yhdysvaltalaisyritys Nvidia.

Nvidia tuottaa tekoälyn soveltamiseen tarvittavaa teknologiaa. Tällä yritys on saavuttanut nopean ja vahvan tuloskehityksen. Yhtiön arvo on noussut merkittävästi, ja samalla siivittänyt sen maailman kalleimpien yritysten klubiin.

Muita syitä osakkeiden vahvaan menoon voidaan etsiä keskuspankkien rahapolitiikkojen odotetusta löyhentämisestä, joka tukisi siten taloutta ja toimisi ikään kuin takuuna mahdollista hiljenemistä vastaan. Siten se alentaisi osakkeisiin liittyvän riskin hinnoittelua osakekursseja tukien.

Mitkä ovat osakemarkkinoita uhkaavat merkittävimmät tekijät?

Markkinoilla ilmenee aika ajoin yllättäviä ja odottamattomia seikkoja, mutta näiden ulkopuolella inflaation jatkuminen odotettua korkeampana ja samaan aikaan ilmenevä heikko talouskasvu sekä nouseva työttömyys voivat olla osakemarkkinoita uhkaavia tekijöitä.  

Perinteisesti tämä stagflaatioympäristö on ollut hyvin haitallinen osakemarkkinoille. Muita potentiaalisia ongelmien aiheuttajia voi etsiä teknologiainnostuksen laimenemisesta tai kiinteistömarkkinoiden ongelmien kärjistymisestä myös länsimaissa.

OP Varainhoidon allokaatiossa eli varojen jakautumisessa suositaan edelleen osakkeita korkosijoituksia enemmän, eli uskomme uhkien olevan vielä hallinnassa ja positiivisten asioiden olevan niskan päällä osakkeiden menestyksen kannalta.

Tämä ei tarkoita korkosijoitusten olevan huonoja, vaan uskoa siihen, että osakesijoitukset tuottavat paremmin. Korkotasot ovat edelleen houkuttelevat ja siten korkosijoitustenkin näkymät ovat positiiviset.

Korko- ja osakesijoituksia sisällään pitäville salkuille näkymät ovat siis varsin suotuisat, kun korkosijoitukset tarjoavat hyvää juoksevaa korkoa, mutta todennäköisesti myös suojaa negatiivisten talous- tai markkinauutisten yllättäessä.

Painotammekin allokaatiossa osakesijoituksia normaalia enemmän, eli osakkeiden määrä salkuissa on normaalia korkeampi ja korkosijoitusten normaalia pienempi.

Jatkamme edelleen suomalaisten ja eurooppalaisten osakkeiden alipainottamista osakesijoituksissa ja vastaavasti muiden alueiden ylipainottamista – etenkin Yhdysvaltojen.

Korkosijoituksissa korkeariskisempien yrityslainojen osuus on normaalia pienempi ja valtionlainojen normaalia korkeampi. Korkoriskiä pyritään pitämään normaalia hieman enemmän ja etsitään tilaisuutta tämän kasvattamiseen nykytasolta.