Geopoliittiset huolet ovat ja pysyvät, mutta usein on tyypillistä, että markkinoiden huomio niihin on hetkellistä. Näin kävi myös Iranin ja Israelin sotatoimien kohdalla.

Korkotason merkitys on kuitenkin markkinoiden kannalta keskeisemmässä roolissa. Alkuvuonna osakemarkkina on onnistunut työntämään syrjään nousseen korkotason sekä heikommat näkymät ohjauskorkojen laskulle.

Tätä on varmastikin auttanut ajatus siitä, että talouskasvun riittävä vahvuus sekä mahdollinen koheneminen nykytasoista ovat suurempi tekijä osakemarkkinoiden hyvinvoinnille, kuin nousevan korkotason negatiivinen vaikutus.

Markkinoilla vallitseekin vahva usko niin sanottuun soft landingiin, eli siihen, että nykyinen korkea korkotaso ei toimi taloutta nujertavana tekijänä. Sen sijaan on alettu puhumaan mahdollisuudesta siihen, että Yhdysvaltain talous onnistuisi jopa kiihdyttämään nykyistä nopeampaan talouskasvuun, vaikka korkealla korkotasolla on jarruttava vaikutus.

Palvelusektori on ollut globaalistikin talouden tärkein kasvumoottori koronakriisin jälkeen, mutta nyt on nähtävissä hienoista elpymistä myös tuotantosektorilla. Tämä laajapohjaistuminen olisi toivottavaa talouden kokonaiskuvan kannalta.

Palvelusektorin merkitys on länsimaissa nykyään selvästi suurempi kuin viime vuosituhannella, minkä vuoksi sen kasvu on kuitenkin edelleen tärkeintä. Erityisesti Euroopan osalta tuotantosektorin elpyminen olisi tärkeää. Euroopan keskuspankki on vahvasti indikoinut laskevansa ohjauskorkojaan kesäkuun 6. päivän kokouksessaan, joten taloudelle on tulossa tukea tätä kautta.

Inflaatio jarruttaa yhä ohjauskorkojen laskua

Inflaatio on kuitenkin edelleen merkittävä ohjauskorkojen laskua jarruttava tekijä. Viimeisimmät luvut ovat osoittaneet inflaation alenemisen pysähtyneen jyrkän laskun jälkeen ja jääneen keskuspankkien tavoitetasoja korkeammalle.  

Ohjauskorkoja kuitenkin nostettiin verrattain korkealle tasolla inflaation ryöpsähdettyä korkeaksi. Nyt kun inflaatio laskenut, voi etenkin Euroopassa olla tilaa laskea ohjauskorkoja, vaikka inflaatio ei vielä tavoitetasoilla aivan olekaan.

Yhdysvaltain osalta talous ja etenkin työllisyys jatkaa kuitenkin edelleen vahvemmilla tasoilla ja korkojen laskeminen edellyttää nykyistä heikompaa talousdataa, jonka ilmaantumista ei voi sulkea pois.

Sijoitusmarkkinoiden kannalta keskuspankkien valmius laskea ohjauskorkoja nykytasolta on positiivista sekä osakemarkkinoiden että korkomarkkinoiden näkökulmasta. Ohjauskoroilla on tilaa laskea myös Yhdysvalloissa, jos taloudessa alkaa ilmetä heikkouden merkkejä ja inflaatio pysyttelee siedettävillä tasoilla.

Heikoin lopputulema olisi heikkenevä talouskasvu yhdistettynä nousevaan inflaatioon. Kaikella on todennäköisyytensä, mutta pidämme todennäköisimpänä inflaation pysymistä nykyisillä tai alemmilla tasoilla. Tämä avaa keskuspankeille tilaa keventää rahapolitiikkaansa, vaikka se edelleen pysyttelee kiristävänä.

Suurimpien yhdysvaltalaisyritysten tulokset olivat edelleen ensimmäisen kvartaalin osalta vahvoja, mutta muiden yritysten osalta vaatimattomampia. Talouskasvun laajapohjaistuminen tukisi myös näiden muiden yritysten suhteellista tuloskehitystä suurimpiin nähden.

Tuloskasvuodotukset ovat tällä vuodelle päämarkkinoilla tanakoita, mutta saavutettavissa. Osakemarkkinan kannalta on tärkeää, miten markkina näkee tuloskehityksen jatkumisen hyvänä myös pidemmällä aikavälillä.  

OP Varainhoidon allokaatiossa painotetaan osakesijoituksia

Varainhoidon allokaatiossa, eli sijoitusten jakautumisessa, olemme painottaneet osakesijoituksia viime vuoden loppupuolelta normaalia enemmän. Jatkamme edelleen samaa painotusta, jossa näemme osakesijoituksien jatkavan korkosijoituksia parempaa tuottokehitystä. Pidämme kuitenkin Suomen ja Euroopan osakemarkkinasijoitusten määrän normaalia matalampana.

Korkosijoitukset itsessään omaavat hyvän tuottopotentiaalin. Kyse on vain relatiivisesta tuottokehityksestä, jonka näemme ainakin toistaiseksi olevan paremman osakesijoituksissa.

Jatkamme siis edelleen suomalaisten ja eurooppalaisten osakkeiden alipainottamista osakesijoituksissa ja vastaavasti muiden alueiden, etenkin Yhdysvaltojen, ylipainottamista.

Korkosijoituksissa korkeariskisempien yrityslainojen osuus on normaalia pienempi ja valtionlainojen normaalia korkeampi. Korkoriskiä pyrimme pitämään normaalia hieman enemmän ja etsimään tilaisuutta tämän kasvattamiseen nykytasolta.