Osakemarkkinatuotot ovat alkuvuonna olleet vahvoja. Korkomarkkinoilla on tapahtunut muutoksia, kun korot kääntyivät hienoiseen laskuun. Samaan aikaan juokseva korkotaso on tarjonnut korkosijoittajalle tuottoja.

Markkinat ovat positiivisissa tunnelmissa, sillä talouskehitys pysyttelee edelleen Yhdysvalloissa siedettävänä vahvan työllisyyden tukemana. Lisäksi heikompaa kehitystä kokenut muu maailma osoittaa elpymisen merkkejä.

Korkotason kehityksellä on edelleen merkitystä, mutta ei yhtä vahvasti kuin vielä viime vuoden puolella. Keskuspankkien retoriikka kääntyi pehmeämmäksi jo tovi sitten ja on pehmennyt entuudestaan. Tämä indikoi valmiutta ohjauskorkojen laskemiseen.

Sveitsin keskuspankki ehti jo laskea korkoaan ja Euroopan keskuspankki kertoi varsin selvästi ajatuksistaan laskea korkoja kesällä, kuten myös Yhdysvaltain keskuspankki.

Miksi korkoja sitten lasketaan, jos talous jatkaa kunnossa? Perimmäinen syy on luonnollisesti inflaatio, jonka voimakas nousu oli syy korkojen voimakkaaseen ja nopeaan nostoon koronakriisistä vapauduttuamme.

Inflaatio on laskenut korkeimmista tasoistaan roimasti, mutta aivan keskuspankkien pitkän aikavälin toivetasoihin ei vielä olla päästy. Ohjauskorkotasot ovat inflaation nykytasoon nähden hieman turhan korkeat. Euroopassa ja Yhdysvalloissa ollaan siis valmiudessa ohjauskorkojen laskuun inflaation rauhoittumisen varmistuttua keskuspankkiirien mielissä.

Markkina yrittää arvailla koronlaskujen aikatauluja

Markkina on jo hinnoitellut koronlaskuja tälle vuodelle, mutta ei niin paljon kuin vielä vuoden vaihteessa. Kysymys on siis oikeastaan vain koronlaskujen aikatauluista, joita markkina koittaa parhaansa mukaan arvailla.

Osakemarkkinoiden kannalta positiivista on valmius, eli talouden mahdollisesti heiketessä nykytasoilta, on keskuspankeilla kapasiteettia talouden tukemiseen koronlaskujen muodossa.

Jos koronlaskuille ei aukene lähiaikoina tilaa, merkitsee se oletettavasti sitä, että taloudessa menee hyvin. Tämä on pääsääntöisesti hyvä asia yrityksille ja niiden osakekursseille.

Inflaatio on tietysti tässä avain. Negatiiviset yllätykset inflaation suhteen viivästyttäisivät odotettuja koronlaskuja. Normalisoitumisprosessi on kuitenkin käynnissä etenkin Yhdysvalloissa. Poikkeuksellisen kireässä työmarkkinassa on näkyvissä merkkejä paluusta normaalimmalle tasolle, mikä helpottaa palkkapaineita ja sitä kautta inflaatiota. Samoin aiemman valtiollisen tuen hälveneminen rauhoittaa talouden ylikuumenemisriskiä.

Nykyinen rahamarkkinakorkojen korkea taso houkuttelee sijoittajia pitämään varoja korkokäyrien lyhyessä päässä eli esimerkiksi talletuksissa. Näiden varojen määrä on nykyisellään korkea ja ohjauskorkojen alentamisen käynnistyttyä on todennäköistä, että varoja alkaa kanavoitua muualle. Todennäköisesti niitä kanavoituu eniten joukkolainamarkkinoille, mutta myös osakkeisiin.

Voisi siis sanoa, että markkinoilla on varasto käteistä sijoitettavaksi muualle rahamarkkinoilta, mikä toimii muita omaisuusluokkia tukevana tekijänä.

Monet osakemarkkinat ovat saavuttaneet ja ylittäneet aiemmat vuonna 2021 saavutetut korkeimmat tasonsa, mutta Suomen osakemarkkina on jatkanut edelleen heikkoa kehitystään muihin markkinoihin nähden. Tämä korostaa edelleen kansainvälisen hajautuksen merkitystä jokaisen säästäjän ja sijoittajan salkussa.

OP Varainhoito jatkaa allokaatiossaan osakesijoitusten painottamista

Varainhoidon allokaatiossa, eli sijoitusten jakautumisessa olemme painottaneet osakesijoituksia viime vuoden loppupuolelta normaalia enemmän.

Jatkamme edelleen samaa painotusta. Näemme osakesijoituksien jatkavan korkosijoituksia parempaa tuottokehitystä. Pidämme kuitenkin Suomen ja Euroopan osakemarkkinasijoitusten määrän normaalia matalampana.

Korkosijoitukset itsessään omaavat hyvän tuottopotentiaalin, kyse on vain relatiivisesta tuottokehityksestä, jonka näemme ainakin toistaiseksi olevan paremman osakesijoituksissa. Jatkamme siis edelleen suomalaisten ja eurooppalaisten osakkeiden alipainottamista osakesijoituksissa ja vastaavasti muiden alueiden ylipainottamista, etenkin Yhdysvaltojen.

Korkosijoituksissa korkeariskisempien yrityslainojen osuus on normaalia pienempi ja valtionlainojen normaalia korkeampi. Korkoriskiä pyrimme pitämään normaalia hieman enemmän ja etsimään tilaisuutta tämän kasvattamiseen nykytasolta.