Osakemarkkinoita on alkuvuoden aikana lyöty voimakkaasti, ja myös Helsingin pörssin portfolioindeksi on laskenut tammikuun alun huipusta lähes 20 prosenttia. Mikä markkinoita oikein hermostuttaa? Ei niinkään enää helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäyssota, vaan nyt puhutaan pitkään nukkuneen inflaatiopeikon heräämisestä.

Teksti Antti Saari, OP:n pääanalyytikko @anttisaari1
Julkaistu 19.5.2022

Globaalit osakemarkkinat ovat lasketelleet tammikuun alun huippulukemista lähtien, ja suurimman palstatilan mediassa on kerännyt itseoikeutetusti Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa.

Sota aiheuttikin osakemarkkinoilla lyhytaikaisen paniikin helmikuun lopussa, mutta muiden aseellisten konfliktien tapaan markkinat rauhoittuivat asian suhteen nopeasti. Toistaiseksi sota ei ole osoittanut merkkejä laajentumisesta Ukrainan ulkopuolelle, ja suorat taloudelliset vaikutukset globaalissa mittakaavassa tuntuvat ainakin toistaiseksi jäävän rajallisiksi. 

Osakemarkkinoiden kannalta suurin kivi kengässä onkin kohonnut inflaatio ja tämän myötä kiristyvä rahapolitiikka. Energian hinnan nousu on ollut tärkein inflaatiota kiihdyttävä tekijä, mutta koronarajoitusten asteittaisen väistyminen, kohonnut kysyntä ja pandemian aiheuttamat toimitusketjuhaasteet ovat osaltaan nostaneet hintoja.

Myös Ukrainan sota on kärjistänyt kustannuspaineita entisestään. Sekä Ukraina että Venäjä ovat globaalisti katsottuna keskeisiä viljan ja lannoitteiden tuottajia ja näin ollen sota luo voimakasta nousupainetta elintarvikkeiden hintoihin – luonnollisesti sähkön ja öljyn hinnannousun ohella. 

Nykyisillä lukemilla keskuspankkien on pakko reagoida tilanteeseen, inflaatio tulee nimittäin lähikuukaudet liikkumaan pöyristyttävällä yli 8 prosentin tasolla molemmin puolin Atlanttia. Tällä hetkellä pääomamarkkinat odottavat keskuspankkikorkojen nousevan USA:ssa yli 3 prosenttiin, ja euroalueellakin yli prosenttiin seuraavan 12 kuukauden aikana, mikä voi saada useat nollakorkoihin tottuneet velalliset hieraisemaan silmiään.

Mitä väliä koroilla on sitten osakesijoittajalle? Suorin vaikutus syntyy korkosijoitusten tarjoaman vaihtoehdon kautta. Sijoittajille on vuosikausia toisteltu, ettei osakesijoituksille ole nollakorkojen maailmassa vaihtoehtoja ja tämä on ajanut osakkeiden arvostustasoja ylöspäin. Fraasi alkaa vähitellen menettää merkitystään korkojen noustessa, ja ainakin riskiä kaihtavat sijoittajat alkavat taas hajauttaa varojaan myös korkosijoituksiin. Korkojen tarjotessa parempia vaihtoehtoja osakkeista maksettavat arvostuskertoimet laskevat. 

Vaikeammin ennustettava vaikutus syntyy yhtiöiden kohtaaman kysynnän ja kustannuspaineiden kautta. Korkean inflaation ja nousevien velanhoitokulujen nakertaessa kuluttajien ostovoimaa, jää kotitalouksille vähemmän mahdollisuuksia muuhun kulutukseen. Tämä heikentää monien yhtiöiden kysyntänäkymiä, samalla kun nousevien tuotantokustannusten vieminen myyntihintoihin tuottaa haasteita osalle yhtiöjoukkoa. 

Osakesijoittaja kohtaa nyt takavuosia huomattavasti epävarmemman ympäristön, eikä voimakas kurssiheilunta luultavasti ole vielä tullut tiensä päähän. Pitkäjänteistä osakesijoittajaa kuitenkin palkitaan epävarmuuden kantamisesta, sillä osakkeiden arvostuskertoimet ovat jo laskeneet selvästi pitkän aikavälin keskimääräisen tason alapuolelle. Historiallisesti tällaiset hetket ovatkin olleet oivia paikkoja osakeostoille, kun puhutaan useiden vuosien sijoitushorisontista. Oman sijoitussuunnitelma toteuttamista ja osakesijoittamista kannattaa siis jatkaa, vaikka markkinoilla riittääkin murheita.

Kirjoittaja Antti Saari toimii OP:n pääanalyytikkona. Antti on toiminut sijoitusmarkkinoilla vuodesta 2008 lähtien erilaisissa analyytikon ja strategin tehtävissä.