Asuminen lohkaisee yhä suuremman osan tuloista

Asuntovelallisen tilille jää lainanlyhennyksen jälkeen nyt entistä vähemmän rahaa. Syyllinen tilanteeseen on ennen kaikkea korkojen nousu.

– Lainojen koot ja maksuaikojen pituudet ovat erilaisia, mutta osalla velallisista kuukausierät ovat varmasti nousseet monia satoja euroja. Muutokset ovat siis ihan tuntuvia myös euromääräisesti, sanoo OP Ryhmän ekonomisti Joona Widgrén.

Korkojen lisäksi toinen asumismenoja kasvattava tekijä on ollut energian hinnan nousu. Varsinkin moni omakotiasuja on tuntenut muutoksen suoraan sähkölaskussaan, mutta myös taloyhtiöissä kallistunut energia on aiheuttanut nostopainetta hoitovastikkeisiin.

Energiakustannusten suitsimiseksi taloyhtiöiden kannattaa harkita energiaremonttia, mutta mikään nopea tai helppo keino se ei ole.

– Näkisin, että nyt koettu energian ja sähkön hinnan nousu on tilapäinen shokki. Toki energiaratkaisuja on ylipäänsää järkevää pohtia pidemmällä tähtäimellä myös taloyhtiöissä, Widgrén sanoo.

Toinen taloyhtiöiden kautta asumismenoja mahdollisesti kasvattava tekijä ovat rahoitusvastikkeet. Korkojen nousu vaikuttaa myös taloyhtiöiden yhtiölainoihin, joten lainanhoitokustannusten nousu pakottaa taloyhtiöt ennen pitkää nostamaan myös rahoitusvastiketta.

Pankkien stressitestit suojaavat ylimitoitetuilta lainoilta

Suurin osa suomalaisten asuntolainoista on sidottu 12 kuukauden euriborkorkoon. Yleisin lainatyyppi Suomessa on annuiteettilaina, jossa maksuerän suuruus elää korkojen mukana. Tasalyhenteisissä lainoissa itse lyhennys pysyy samana, mutta lyhennyksen päälle lisättävä korko vaihtelee. Kiinteässä tasaerälyhennyksessä taas velallinen maksaa samansuuruista lyhennyserää joka kuukausi, mutta korkojen noustessa laina-aika pitenee.

– Korkojen nousu vaikuttaa tavalla tai toisella valtaosaan asuntovelallisista, oli lyhennysten tyyppi mikä tahansa.

Korkojen nousun taustalla on inflaation kiihtyminen, joka on johtanut rahapolitiikan kiristymiseen. Korkojen nopea nousu pitkän matalien korkojen kauden jälkeen on ollut poikkeuksellista.

– Se, että 12 kuukauden euriborin on noin kolmen prosentin tasolla, ei ole epätyypillistä, mutta korkojen nousun nopeus oli.

Korkojen noustessa asuntovelallisen etuna on, että laina on alun perinkin mitoitettu oikein. Pankkien on Finanssivalvonnan ohjeiden mukaisesti varmistettava lainanottajan maksukyky stressitestillä, jolla lasketaan mahdollisuus maksaa laina takaisin kuuden prosentin korolla ja 25 vuoden maksuajalla. Tarkoituksena on varmistaa, että lainan takaisinmaksu hoituu eikä velallisen talous mene liian tiukalle edes korkojen noustessa.

Korkokatto tuo mielenrauhaa nousevilta koroilta

Vaikka asuntovelallinen ei sinänsä voi nouseville koroille mitään, yksi vaihtoehto on harkita pankin tarjoamia korkosuojatuotteita. Esimerkiksi korkokatto on palvelu, jonka avulla asuntovelallinen voi asettaa lainansa viitekorolle ylärajan ja siten turvata talouttaan.

– Jos huolestuttaa, että korot nousevat vielä entisestään, tuo korkokatto ainakin mielenrauhaa, Widgrén sanoo.

Sitä, miten korkealle korot voivat vielä nousta, ei kukaan voi varmuudella ennustaa. Widgrénin mukaan markkinoiden korko-odotuksiin liittyykin paljon epävarmuutta.

– Elimme pitkään nollakorkomaailmassa, jossa raha oli tosi halpaa. Nyt pitää vain tottua ajatukseen, että rahan hinta on vähän noussut ja että se on nyt normaalimpi kuin pitkään aikaan. 

Lue myös:

Hyvä palkka, mutta ei säästöjä – saanko asuntolainaa?‍

Onko asuntolainan kanssa nyt lirissä? Neljä kysymystä asuntolainasta ja korkojen noususta‍

3 + 1 tapaa varautua asuntolainan koron nousuun‍