Ilmastopaneeli IPCC ilmoitti huhtikuussa julkaisemassaan raportissa, ettei nykyinen vauhti päästövähennyksissä riitä ilmaston lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen. Tehokkaampia toimia tarvitaan heti. Jotta pysyisimme alle 1,5 asteessa, keskeisenä osana muutosta on rahoitusala rahoittamisen ja sijoittamisen myötä. Voidaanko vastuullisella rahoittamisella ja sijoittamisella saada muutoksia aikaan?

Teksti Hannu Vehniäinen, Senior Sales Manager, OP Markets
Julkaistu 13.5.2022

Vastuullinen sijoittaminen on terminä helposti subjektiivinen. Perinteisesti sijoittamisessa arvovalinnoilla tai vastuullisuudella ei ole ollut jalansijaa, ja sijoituspäätökset on tehty puhtaasti tuotto-odotusten perusteella. Eettinen sijoittaminen on taas nähty puhtaasti arvovalintaisena sijoittamisena: sijoituspäätös on ennen kaikkea arvopohjainen eikä tuottotavoitteet ohjaa sitä. Vastuullinen sijoittaminen on taas nähty jonkinlaisena yhdistelmänä edellisistä. 

Englannin kielessä vastuullisesta sijoittamisesta puhutaan termillä ESG (Environment, Social, Governance), joka ottaa huomioon ympäristöön, sosiaaliseen vastuullisuuteen ja hyvän hallintoon liittyvät tekijät. Vastuullinen sijoittaja etsii hyvää tuottoa pääomalleen pitkälle aikavälillä ottaen huomioon ESG-tekijät. Sijoitusvarat ohjataan kohteisiin, joissa ESG-tekijöiden huomioiminen tukee sijoittajan arvoja, mutta samalla myös sijoituskohteen menestystä.

Vastuullisuutta voi lähestyä eri kulmista, mutta etenkin ilmastonmuutoksen myötä ympäristöön liittyvät tekijät ovat nousseet etualalle vastuullisessa sijoittamisessa.

Suunnannäyttäjänä vastuullisessa sijoittamisessa ja rahoittamisessa toimii myös finanssisektori. Instituutioilta ei vaadita vastuullisuuden huomioon ottamista sijoituspäätöksissä ainoastaan sääntelyn kautta. Instituutiot ovat itse olleet aktiivisia ja lähteneet edistämään omia vastuullisuustavoitteitaan. Tämä onkin nähty niin suursijoittajien kuin sukujen varallisuutta sijoittavien toimijoiden kautta, kun nämä ovat investoineet vastuullisen sijoittamisen osaajiin.  

Myös yksityissijoittajat ovat osoittaneet aktiivisuutta nostamalla vastuullisuuteen liittyvät asiat keskiöön omassa sijoitustoiminnassaan. Tutkimusten mukaan Suomessa vastuullisesta sijoittamisesta ovat innostuneet etenkin nuoret sijoittajat. Vastaavasti perinteisen sijoittamisen nimeen vannovat iäkkäämmättä sijoittajat, joilla on kertynyt enemmän sijoitusvarallisuutta.

Instituutioiden, kuten sijoitusrahastojen, vastuullisen sijoittamisen periaatteina on pidetty esimerkiksi seuraavia asioita: ESG-tekijät liitetään osaksi sijoitusprosessia, sijoittaja toimii aktiivisena omistajana edistäen sijoituskohteidensa vastuullisuutta, ESG-periaatteita edistetään laajemmin koko sijoitusalalla ja että sijoittaja raportoi toimistaan ja vastuullisen sijoittamisen edistymisestä.

Instituutiot ja ammattimaiset sijoittajat ovat aktivoituneet selvästi vastuullisuusasioissa ja viime aikoina monet sijoittajat ovat rekrytoineet palvelukseensa erityisiä vastuullisen sijoittamisen ammattilaisia pitämään huolta tästä. Instituutioille ja ammattimaisille sijoittajille vastuullisuusasioiden vienti osaksi arkea onkin luonnollinen ammattimaisen sijoitustoiminnan jatkumo. Entä miten yksityissijoittaja voi ottaa vastuullisuusasiat huomioon?

Yksityissijoittajan vaihtoehdot vastuullisessa sijoittamisessa 

Yksityissijoittaja tärkeimmät periaatteet ovat ESG-asioiden huomioon ottaminen ja aktiivinen omistajuus. ESG-asioiden liittäminen osaksi sijoitusprosessia on sinänsä yksinkertaista, mutta se voi olla myös aikaa vievää. 

Yksityissijoittajan kohdalla vastuullisasiat on liitetty usein osakepoimintaan. Tämä voi olla toiselle sijoittajalle palkitsevaa, mutta toisaalta kaikki sijoittajat eivät joko sijoitusvarojensa puolesta pysty tai muuten halua sijoittaa suoriin osakkeisiin. Vastuullisten osakkeiden yhtiövalinnoissa universumi on sijoittajalle käytännössä rajaton. Suomalaisille yksityissijoittajille on mahdollistettu sijoittaminen joustavasti sekä eurooppalaisiin että amerikkalaisiin pörsseihin, joista sijoittaja voi valita itselleen mielekkäät yhtiöt.

Suora osakesijoittaminen on siitä hyvä, että se voi tuoda sijoituskohteet lähemmäs sijoittajaa ja vastuullisen yhtiövalinnan konkreettiseksi. Suorana osakkeenomistajana on myös mahdollisuus osallistua yhtiökokoukseen, mikäli vaikuttaminen kiinnostaa.  

Jos suoraa osakesijoittamista tekee vastuullisuusperiaatteiden kautta, niin tässäkin on hyvä muistaa olla rakastumatta liikaa yhtiövalintoihinsa. Omaa osakesalkkua on hyvä huoltaa tarpeen tullen, vaikka sijoituspäätökset tulisikin olla pitkäaikaisia ja turhaa kaupankäyntiä on hyvä välttää.

Suora osakesijoittaminen ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto sijoittaa vastuullisesti. Osa sijoittajista saattaa kokea, ettei oma aika riitä osakepoimintaan tai vastaavasti he haluavat salkulleen paremman hajautuksen, jolloin on tehokkaampaa sijoittaa esimerkiksi rahaston kautta. Ulkoistamalla sijoituspäätöksensä on myös helppo varmistaa, että vastuullisen sijoittamisen periaatteet toteutuvat sijoituskohteita valittaessa. 

Pankeilla on nykyään tarjolla useita vaihtoehtoja vastuullisista sijoitusrahastoista. OP:lla teemat ovat kietoutuneet vahvasti ympäristöteemojen ympärille. Tarjolla olevista rahastoista löytyy OP-Ilmasto, OP-Kestävä Maailma, OP-Puhdas Vesi ja OP-Vähähiilinen Maailma. Näiden rahastojen suosio onkin ollut todella vahvaa sijoittajien keskuudessa viime vuosina. 

Temaattiset ETF:t kasvattavat vastuullisen sijoittamisen vaihtoehtoja

Osakepoiminnan ja pankkien rahastojen lisäksi sijoittajilla on mahdollisuus sijoittaa vastuullisesti myös ETF:ien välityksellä, mitä kautta sijoittajalle aukeaa todella laaja universumi eri sijoitusvaihtoehtoja. ETF eli pörssivaihdettu indeksiosuusrahasto pyrkii seuraamaan valittua indeksiä mahdollisimman tarkasti. 

Yleisindeksien lisäksi ETF:issä ovat viime vuosina nousseet esille temaattiset ETF:t, joiden kautta sijoittaja pystyy ottamaan näkemystä toimialan tai teeman suhteen. ETF-tuotteilla sijoittajalle saa laajat sijoitusmahdollisuudet yhden välittäjän kautta. Tuotteet ovat kustannustehokkaita ja hajautusmahdollisuudet ovat todella laajat.

Osana kestävän kasvun rahoitusta EU on luonut SFDR-tiedonantoasetuksen, joka koskee kestävää rahoitusta. Asetuksessa on luokiteltu esimerkiksi rahastojen vastuullisuutta. Artikla 6 mukaiset rahastot eivät sovella mitään vastuullisen sijoittamisen mittareita sijoituksissaan.

Artikla 8 mukaiset rahastot edistävät ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä asioita sulkemalla pois yhtiöitä, joilla on ympäristölle ja yhteiskunnalle haitallisia liiketoimintoja. Artikla 8 mukaiset rahastot myös painottavat yhtiöitä, jotka huomioivat ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat verrokkiyhtiöitään paremmin.

Artikla 9 mukaisia rahastoja voidaan sen sijaan pitää kaikkein vastuullisimpina valintoina. Rahastot sijoittavat yhtiöihin, jotka vaikuttavat positiivisesti ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin.

ETF-sijoittaminen tarjoaa sijoittajille todella laajan kattauksen harjoittaa vastuullista sijoittamista. Rahaston tiedoista pääsee suoraan näkemään rahaston vastuullisuuden. Ennen kaikkea laaja ETF-universumi tarjoaa lähes rajattomasti mahdollisuuksia ottaa vastuullista näkemystä omien mieltymysten mukaan. OP:lla on myös tarjolla laajasti edellä mainittujen artiklojen mukaisia ratkaisuja. 

Artiklan 8 mukaisia rahastoja on tarjolla runsaasti ja sieltä löytyy yleisindeksien lisäksi esimerkiksi kyberturvaan tai aurinkoenergiaan keskittyviä ETF:iä. Artiklan 9 mukaisia rahastoja on myös tarjolla ja sieltä esiin nousevia teemoja ovat muun muassa kestävä ruokatuotanto ja vetytalous.  

Saatavilla olevien artiklan 8 että 9 mukaisten rahastojen määrä tulee kasvamaan, kun uusia vastuullisia rahastoja tulee ja olemassa olevat rahastot haluavat päästä vastuullisuusartiklojen piiriin.

Muuttunut maailmantilanne vaikuttaa myös vastuulliseen sijoittamiseen

Nopeasti muuttuva maailma muuttaa myös vastuullisen sijoittamisen pelikenttää. Venäjän aloittaman sodan jälkeen vastuullisen sijoittamisen parissa on herännyt keskustelua puolustusteollisuuden asemasta sijoittajien salkuissa, vaikka tätä toimialaa on perinteisesti kartettu vastuullisen sijoittamisen parissa. 

Sota on nostanut esille myös kyberturvan tärkeyden, puhtaat energiamuodot ja kestävän ruokatuotannon, mitkä ovat pitkään olleet vastuullisessa sijoittamisessa jo esillä. Taloudellisessa mielessä sota on muistuttanut, että kuluttajat ovat nopeasti valmiita tekemään ratkaisuja, mikäli yritykset eivät toimi heidän näkökulmastaan vastuullisesti. Kuluttajien esiin nostamilla asioilla onkin ollut kurssivaikutuksia myös Helsingin pörssissä.

Turvattomassa tilanteessa monet ihmiset ovat miettineet, mitä sijoitusratkaisuja tällä hetkellä ylipäätään uskaltaa tehdä. Nousevat korot, kohoava inflaatio ja pitkittyvä sotatilanne näkyy myös kuluttajan arjessa, kun elinkustannukset nousevat. Vastuulliset sijoitusratkaisut tarjoavat hyviä vaihtoehtoja, jos elämäntilanne sallii pitkäaikaisen säästämisen muutosten keskellä. 

Jos hyvää sijoitusmuotoa ei löydy perinteisistä sijoituksista, niin yksi hyvä vaihtoehto on auttaa ukrainalaisia hädän keskellä. Tähän löytyy paljon eri vaihtoehtoja avustusjärjestöjen kautta. 

Kirjoittaja Hannu Vehniäinen työskentelee OP Marketsissa vastuullaan yritysasiakkaiden riskienhallintaratkaisujen ja valuuttakaupan kehitys. Hän on työskennellyt OP Marketsissa eri tehtävissä vuodesta 2010 lähtien.